---

Ilmastovuosi

Lukuvuotena 2009-2010 WWF:n ympäristökasvatuksen teemoja ovat ilmastonmuutos ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Tavoitteena on löytää vaikeaan aiheeseen oppilaiden iän huomioiva ratkaisukeskeinen näkökulma. Kaikki kiva ei kuluta luonnonvaroja!

© WWF-Canon / Adam Oswell

WWF tarjoaa ilmasto-opetuksen tueksi erilaisia tapahtumia sekä uutta opetusmateriaalia. Naturewatch-ohjelma on saanut uudet ekologisen jalanjäljen pienentämiseen liittyvät tehtäväpaketit Naturewatch koulussa ja Naturewatch Ostoksilla. Niiden tehtävät vievät koululaiset tutkimaan koulurakennusta ja kuluttamista kestävän kehityksen näkökulmasta. Tutustu tehtäviin ja lataa ne käyttöösi Teemat-sivulla.

Kevätlukukaudella kouluilla on mahdollisuus lähteä mukaan WWF:n organisoimaan Earth Hour -tapahtumaan, joka on maailman suurin ilmastotapahtuma. 27.3.2010 klo 20.30 valot sammuvat ympäri maailman tunniksi, mutta koulut voivat osallistua omia tempauksiaan järjestämällä jo edellisellä viikolla. Lue lisää Earth Hour -tapahtumasta sekä opettajille kevätlukukaudella järjestettävistä koulutuksistaKurssit ja tapahtumat -sivulta.

Kuukauden ilmastotehtävä

WWF julkaisee Ilmastonmuutos ja ekologinen jalanjälki -teemavuoden aikana joka kuukausi kuukauden tehtävän koulujen käyttöön. Tehtäviä tulee vaihdellen eri-ikäisille oppilaille ja eri oppiaineiden tarpeisiin. Tutustu ilmastotehtäviin ja ota käyttöön!

Maaliskuun tehtävä

Osallistukaa Earth Houriin!

WWF:n Earth Hour on maailman suurin ilmastotapahtuma, jossa valot sammuvat tunniksi. Tänä vuonna kannustamme kouluja osallistumaan tapahtumaan valitsemanaan ajankohtana viikolla 22.-27.3. Varsinainen maailmanlaajuinen Earth Hour -hetki on la 27.3. klo 20.30-21.30.

WWF on koonnut runsaasti kouluille sopivia vinkkejä ilmastotapahtuman viettoon. Ilmoita oma koulusi mukaan tapahtumaan ja etsi oppilaitosten oppaasta teille sopiva tapa osallistua!

Aiemmat tehtävät

Eri maiden hiilisäkit

Ilmastonmuutoksen silminnäkijät

Ilmastonmuutos mediassa

Lasikupolin alla - keskustelua ekologisesta jalanjäljestä

Malli suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä

Norppa tarvitsee lunta

Oman jalanjäljen pienennyslukujärjestys

Tulevaisuuden ympäristöhistoria

Tutkitaan koulun arjen kestävyyttä

Eri maiden hiilisäkit

Sähkön ja lämmön tuotanto on suurimpia hiilidioksidipäästölähteitä. © WWF-Canon / Edward Parker

Laatikaa esimerkkejä eri maiden hiilisäkeistä havainnollistamaan hiilipäästöjä. Tarvitsette kangaspusseja, riisiä tai kuivia herneitä painoksi, vaa’an sekä laput pussien nimikoimista varten. Esimerkkimaiksi sopivat vaikkapa Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Kiina ja Kenia. Niiden hiilidioksidipäästöt vuodessa ovat

SUOMI 12,7 tonnia per asukas
RUOTSI 5,3 tonnia per asukas
YHDYSVALLAT 19,0 tonnia per asukas
KIINA 4,3 tonnia per asukas
KENIA 0,3 tonnia per asukas

Pusseihinpunnitaan painoksi riisiä suhteessa 1: 10000. Suomalaisen pussi painaa siis1,27 kg, ruotsalaisen 0,53 kg, yhdysvaltalaisen 1,9 kg,kiinalaisen 0,43 kg ja kenialaisen 0,03 kg.

Ryhmän kanssa pussien kokeileminen on hauskaa ja havainnollistaa eri maiden hiilidioksidipäästöt hyvin. Eroista kannattaa keskustella yhdessä. Mistä mahtaa johtua suomalaisen ja ruotsalaisen pussin suuri painoero? Entä olisiko reilua, jos kenialaiset saisivat hiukan kasvattaa omaa hiilisäkkiään?

Luvut ovat Tilastokeskuksen tietoja vuodelta 2006. Löydät ne ja muiden maiden lukuja Energia ja ympäristö -taulukosta.

Ilmastonmuutoksen silminnäkijät

Elämä arktisella alueella muuttuu ilmaston mukana. © WWF-Canon / Kevin Schafer

Kohderyhmä: soveltaen kaikki

Ottakaa selvää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään eri puolilla maapalloa. Millaisia havaintoja ilmaston muuttumisesta on tehty eri maanosissa? Miten arki muuttuu, kun ilmasto muuttuu?

Alakoululaiset voivat työstää löydöistä vaikkapa pieniä näytelmiä tai seinälehtiä. Isommille oppilaille tehtävä sopii ainekirjoituksen tai projektityön aiheeksi. Muutamia kertomuksia suomeksi löydät WWF Suomen tuottamasta taustapaperista. Englannin opetuksessa voidaan hyödyntää myös kansainvälisen WWF:n Climate Witness -sivuja, joilta tarinoita löytyy enemmän.

Kuusi kertomusta ilmastonmuutoksesta (suomenkielinen pdf-tiedosto)

Climate Witness kansainvälisen WWF:n sivuilla (englanniksi)

Ilmastonmuutos mediassa

Kuuluuko kehitysmaiden ääni ilmasto- uutisoinnissa? © WWF-Canon / John E. Newby

Kohderyhmä: yläkoulu ja lukio

Seuratkaa median ilmastouutisointia muutaman viikon ajan. Kerätkää uutisia ja artikkeleita eri lehdistä ja tarkastelkaa niitä sitten pienissä ryhmissä. Apuna tarkastelussa voitte käyttää näitä kysymyksiä ja näkökulmia:

1. Artikkelin perustiedot (tyyli, missä julkaistu)
2. Mikä on artikkelin keskeinen sisältö ja viesti?
3. Kenen näkökulmasta ilmastonmuutosta on ensisijaisesti käsitelty?
4. Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella artikkelin mukaan on?
5. Millainen on uutisen aikajänne?
6. Tuodaanko esiin ilmastonmuutokseen liittyviä epävarmuuksia?
7. Kenellä on artikkelin mukaan suurin vastuu vähentää kasvihuonekaasupäästöjä?
8. Annetaanko esimerkkejä siitä, miten eri toimijat voivat torjua ilmastonmuutosta?
9. Pyritäänkö artikkelilla vaikuttamaan lukijan asenteisiin?
10. Onko artikkelin viesti mielestäsi uskottava?
11. Ovatko käytetyt lähteet mielestäsi luotettavia?
12. Mistä olet artikkelin kanssa samaa mieltä? Mistä eri mieltä?

Lähde: Eväitä ilmastokeskustelun pureskeluun valtion ympäristöhallinnon sivuilla

Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse hyödyntää jokaisen artikkelin kohdalla. Voitte valita ne kysymykset, jotka kunkin artikkelin kohdalla tuntuvat osuvilta.

Lopuksi voitte koota tarkastelujen tulokset yhteen ja keskustella koko ryhmän voimin. Millaisia näkökulmia ilmastonmuutokseen löytyi? Olivatko artikkelit keskenään samantapaisia vai löytyikö vaihtelua? Millaisina eri valtiot tai maanosat näyttäytyivät ilmastokeskustelussa?

Lasikupolin alla – keskustelua ekologisesta jalanjäljestä

© Chris Martin Bahr

kohderyhmä: peruskoulu
tarvikkeet: paperiarkki, kynä ja sakset jokaiselle oppilaalle

Pyydä oppilaita kuvittelemaan seuraavaa: Tänään koulupäivän päättyessä koulurakennuksen ja -pihan ympärille on ilmestynyt lasikupoli, joka ympäröi koulun kaikkialta, myös maan alta. Kupolin sisälle ei pääse ilmaa, vettä eikä ruokaa, eikä sieltä voi viedä ulos jätteitä.

Miten kauan oppilaat arvelevat, että koulussa olijat selviäisivät hengissä? Mikä resurssi loppuisi ensin? Entä miten suuri kupolin tulisi olla, jotta kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta voisivat elää siellä? Mitä asioita kupolin sisältä pitäisi löytyä, jotta siellä voisi elää?

Esittele oppilaille ekologisen jalanjäljen käsite. Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maa- ja vesialaa tarvitaan, jotta voimme tuottaa ruuan, energian, materiaalit ja palvelut sekä käsitellä tuottamamme hiilidioksidin ja jätteet. Pyydä oppilaita piirtämään paperille oma jalanjälkensä ja leikkaamaan se irti. Tämän jälkeen he saavat piirtää tai kirjoittaa jalanjälkeen niitä asioita, joihin he itse kuluttavat luonnonvaroja.

Jatkotehtävänä jalanjäljet voidaan kiinnittää seinälle ja tehdä vaikkapa viikon kampanja, jonka aikana oppilaat pyrkivät pienentämään omaa jalanjälkeään. Jokainen oppilas, joka on viikon aikana muistanut tehdä sovitun määrän ekotekoja, saa lopuksi leikata jalanjäljestään viipaleen pois.

Malli suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä

Kohderyhmä: alakoulu

Tehtävän tueksi voit tilata ekologista jalanjälkeä esittelevän julisteen.

1. Jokaisen ihmisen käytettävissä oleva ekologisen jalanjäljen koko on noin 2 globaalihehtaaria. Keskivertosuomalaisen jalanjälki on 5,2 ha. Havainnollistakaa näitä kahta jalanjälkeä piirtämällä hiekkakenttään tai liidulla asfalttiin niiden kokoiset ruudut. Yksi neliömetri vastaa yhtä hehtaaria mallissanne. Pienestä ruudusta tulee siis alle 2 m² ja isommasta reilut 5,2 m².

2. Ekologinen jalanjälki koostuu neljästä eri osa-alueesta: metsä, rakennettu ympäristö, hiilijalanjälki sekä viljelyyn, laitumiin ja kalastukseen tarvittavat alueet. Suomalaisten ekologisessa jalanjäljessä eri osa-alueet vievät pinta-alaa seuraavasti (WWF Living Planet Report 2008):

• metsäala 37 % (suomalaisten käyttämät puu- ja paperituotteet)
• rakennettu ympäristö 3 %
• hiilijalanjälki 32 % (sähkönkulutus, lämmitys, liikenne ja muu energiankulutus)
• viljelysmaa, laidun ja kalastus 28 % (ruoka)

Jakakaa isompi eli suomalaisen jalanjälki eri osa-alueisiin oikeassa suhteessa. Etsikää maastosta sopivia materiaaleja, joilla voitte täyttää ruudun: esim. ruohoa laidunta havainnollistamaan, käpyjä ja tikkuja metsää jne.

3. Meidän on pienennettävä jalanjälkeämme, sillä viemme tällä hetkellä paljon enemmän maapallon varojakuin mihin jokaisella ihmisellä olisi oikeus. Pohtikaa mallin äärellä, mistä eri osa-alueesta olisi helpoin vähentää kulutusta? Miten voisimme esim. vähentää energiankulutusta tai paperinkulutusta, jotka ovat suurimmat osa-alueet jalanjäljestämme?

Lisätietoja

Living Planet Report 2008

Ekologinen jalanjälki Ruotsin WWF:n opettajasivuilla (ruotsiksi)

Norppa tarvitsee lunta

Saimaannorppa synnyttää poikasen lumipesään helmikuun lopulla. © Juha Taskinen / WWF

Kohderyhmä: alakoulu

Tutustukaa uhanalaisen saimaannorpan elintapoihin. Saimaannorppa tarvitsee lunta lisääntyäkseen – miksi? Mitä tapahtuu, jos Saimaalla ei ole lunta norpan poikasten syntyessä helmikuun lopulla? Tietoja saimaannorpasta löydätte esimerkiksi täältä. Katsokaa myös lumitilanne Saimaalla tänä talvena. Miltä se vaikuttaa tämän vuoden pesinnän onnistumisen kannalta?

Vaikka tänä talvena norpan pesinnällä on hyvät mahdollisuudet onnistua, on ilmastonmuutos kuitenkin sen suurin uhka. Keksittekö tapoja, joilla jokainen voi omassa elämässään olla mukana torjumassa ilmastonmuutosta?

Tutkikaa myös lumen eristävää vaikutusta. Sen voitte tehdä mittaamalla lämpötilan ensin lumen pinnalta ja sitten lumihangen alta. Onko niissä eroa? Miksi lumi toimii eristeenä?

Lisätehtävänä voitte kokeilla rakentaa oman lumipesän. Esimerkiksi lumikammin rakentaminen vaatii aikaa mutta on varsin hauskaa. Lumikammin saa parhaiten rakennettua vastasataneesta pakkaslumesta. Lunta kasataan puolipallon muotoiseksi kasaksi. Jos kammissa aikoisi yöpyä, sen pitäisi olla vähintään kolme metriä korkea ja leveä, mutta leikkipesäksi riittää pienempikin kasa, esimerkiksi kaksi metriä korkea.

Kasa tampataan lapiolla mahdollisimman tiiviiksi. Sitten siihen työnnetään tasaisin välein noin 30 cm tikkuja tukemaan kattoa. Kasan annetaan jäätyä tiiviiksi muutamia tunteja, mieluiten yön yli. Sitten kasa kaiverretaan lapiolla ontoksi luolaksi. Suuaukko jätetään melko pieneksi mahdollisimman alas. Kattoon kannattaa tehdä pieni tuuletusreikä ilmanvaihdon takaamiseksi.

Millaista pesässä on? Onko siellä lämpimämpää kuin ulkona?

Oman jalanjäljen pienennyslukujärjestys

Bussin suosiminen yksityisautoilun sijaan pienentää ekologista jalanjälkeä. © WWF / Katrin Havia

Kohderyhmä: peruskoulu

Oppilaat laativat tyhjän 7-päiväisen lukujärjestyksen, jossa ”aineina” on ekologista jalanjälkeä kasvattavia aiheita, kuten ruoka, liikkuminen ja tavarat. Halutessanne voitte käyttää valmista lukujärjestyspohjaa. Pienimpien oppilaiden kanssa lukujärjestys voidaan jakaa ”aamu, päivä, ilta” -riveihin. Tyhjään lukujärjestykseen jokainen suunnittelee tapoja pienentää omaa jalanjälkeään. Seuraavalla viikolla lukujärjestystä pyritään noudattamaan mahdollisimman tarkkaan sekä koulussa että kotona.

Kun viikko on mennyt, kootaan yhteen oppilaiden keksimät erilaiset säästötoimet. Keskustellaan, mihin osa-alueista on helpointa ja mihin vaikeinta vaikuttaa. Onnistuiko lukujärjestyksen noudattaminen? Jalanjäljen pienennysviikko kannattaa järjestää toistuvasti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Lataa tästä itsellesi valmis pohja lukujärjestykselle!

Ekovinkeistä löydät ideoita oman jalanjäljen pienentämiseen.

Tulevaisuuden ympäristöhistoria

Aurinkovoima on tulevaisuuden energianlähde. © WWF / Hubert Klein

Tarvikkeet: paperia ja kyniä, kartonkia julisteiden pohjaksi, liimaa

Tehtävän tavoitteena on herättää oppilaat pohtimaan tulevaisuutta ja sitä, miten siihen voidaan vaikuttaa. Oppilaat tekevät tehtävän pienissä ryhmissä. Sen voi toteuttaa yhden oppitunnin aikana tai sitä voi halutessaan laajentaa isoksikin projektityöksi.

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että he elävät tulevaisuudessa, noin 50 vuotta nykyhetkestä. Tämä ajankohta on erityisen merkittävä, koska ilmastonmuutos ja muut merkittävät ympäristöongelmat on onnistuttu maailmanlaajuisesti ratkaisemaan!

Ryhmiä pyydetään tekemään kuvasarja, joka esittelee tämän kehityksen virstanpylväitä. Millaisia välivaiheita on tarvittu, jotta tähän on päästy? Piirustukset kiinnitetään kartongille. Näin syntyneet julisteet kiinnitetään seinälle, ja oppilaat kiertävät katsomassa toistensa töitä.

Lopuksi keskustellaan siitä, minkä tyyppisiä tekijöitä ja ratkaisuja töissä mainittiin. Oliko ratkaisukeinoja yksi vai monta? Mitkä tahot saivat muutoksen vauhtiin? Tuntuiko 50 vuotta uskottavalta ajanjaksolta tällaisen kehityksen saavuttamiseksi?

Projektin pohjalta voidaan myös laatia osallistujatöitä alakoulujen Mahdollista ratkaista -kilpailuun.

Lähde:

Yhteinen maapallo -teemapaketti Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran verkkosivuilla

Tutkitaan koulun arjen kestävyyttä

Palavatko koulussa valot turhaan? © WWF / Katrin Havia

Kartoittakaa koulunne arkikäytäntöjä: Kuinka ilmastoystävällinen koulunne on? Ilmastoystävällisessä koulussa sähköä ja lämpöä ei tuhlata, jätteet osataan lajitella, niiden syntymistä pyritään välttämään ja lisäksi oppilaat ja henkilökunta pyrkii kulkemaan koulumatkat muuten kuin henkilöautolla.

Naturewatch koulussa -tehtäväpaketeista löydätte runsaasti valmiita tehtävälomakkeita tutkimusten tekemiseen. Ilmastoystävällisyyden tarkastelemiseen sopivat erityisen hyvin nämä tehtävät:

Koulussa A

• Sähköisiä tutkimuksia s. 14
• Meneekö lämpöä harakoille? s. 15-16
• Ruualla on merkitystä s. 18
• Paperinkulutus tutkimuksen kohteena s. 19
• Jätettä ja uusiomateriaalia s. 20
• Liikkeellä lähellä koulua s. 22
• Koulun ympäristötesti s. 24

Koulussa Y

• Ekologiset tavat tarkkailussa s. 14
• Meneekö lämpö harakoille? s. 16
• Sähköisiä tutkimuksia s. 17-18
• Ruokalahenkilökunnan haastattelu s. 21-22
• Jätettä ja uusiomateriaalia s. 24
• Ovensuukysely koulumatkoista s. 25-26
• Koulun ympäristötesti s. 28

Lataa Naturewatch koulussa -tehtäväpaketit käyttöösi teeman omalta sivulta.