---

Panda

Isopanda (Ailuropoda melanoleuca) on erittäin uhanalainen. Isopandoja elää Kiinassa 1600 yksilöä. Pandan suojelu on WWF:lle erityisen tärkeää, sillä tämä mustavalkoinen sympaattinen bambunsyöjä on WWF:n tunnuseläin.

WWF suojelee isopandoja

© Michel Gunther / WWF-Canon

WWF suojelee isopandoja monipuolisin keinoin, kuten:

• on mukana perustamassa ja hallinnoimassa pandan suojelualueita
• auttaa yhdistämään pandojen erillään olevat elinalueet ”bambukäytävillä”, joita pitkin pandat voivat siirtyä elinalueelta toiselle
• ehkäisee pandojen salametsästystä, esim. salametsästyksen vastaisten partioiden avulla
• ehkäisee pandojen kotimetsien laittomia hakkuita
• tutkii pandojen elintapoja, jotta niiden suojelutoimet osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti: WWF mm. auttoi 1980-rakentamaan tutkimuslaboratorion ja tarhaustiloja Kiinan suurimmalle pandojen suojelualueelle Wolongiin
• tiedottaa pandojen suojelun tärkeydestä
• auttaa kehittämään kestäviä tulonlähteitä pandojen elinalueiden ihmisille ja
• auttaa Kiinan hallitusta toteuttamaan kansallista pandansuojeluohjelmaansa.

Lue kansainvälisen WWF:n verkkosivuilta englanniksi lisää WWF:n työstä isopandan suojelemiseksi.

Kannan koko

Isopanda on erittäin uhanalainen. Pandoja elää luonnossa 1600 yksilöä vuonna 2004 tehdyn kannanlaskennan mukaan.

Aiemmin, 1980-luvun lopun laskennoissa pandoja löydettiin vain 1100. WWF:n asiantuntijat uskovat, että havaittu ero yksilöiden määrässä on selitettävissä enemmänkin täsmällisemmällä laskennalla kuin parantuneilla elinoloilla. Metsien kaataminen ja salametsästys ovat edelleen huomattavia uhkia pandoille.

Levinneisyys

Pandat elävät Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa. Nyt jäljellä olevista pandan elinalueista on suojeltu 16 000 km². Yli 60 % pandoista elää näillä suojelualueilla.

Vuonna 2004 tehdyissä pandatutkimuksissa havaittiin, että näissä Kiinan maakunnissa pandojen elinalueita on luultua enemmän. Elinalueiden määräksi todettiin nyt 23 000 km². Aiemmin niitä oletettiin olevan 13 000 km². Uusia elinalueita ovat mm. Liuba ja Ningqiang.

Uusia elinalueita löytyi mm. siksi, että aiemmissa tutkimuksissa pandoja ei ole laskettu entisiltä hakkuualueilta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Sichuanissa sijaitsevien Minshan vuorten ja Shaanxissa sijaitsevan Qinlingin vuorijonon suojelu on olennaista isopandan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Esihistoriallisella ajalla isopandalla oli laaja levinneisyys Kiinassa. Pandan fossiileja on löydetty myös Burmasta ja Pohjois-Vietnamista.

Ominaispiirteet

© Michel Gunther / WWF-Canon

Tyypillisen pandan mittoja ovat:

• pituus: 120–190 cm ja
• paino: 85–125 kg.

Pandan erityisiä tuntomerkkejä ovat ison valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat.

Ravinto

Erakkoluonteinen panda kuuluu petoeläimiin, mutta on erikoistunut elämään kasvisravinnolla. Pandat syövät enimmäkseen bambun lehtiä, varsia ja juuria. Ne saattavat harvakseltaan syödä myös muita kasveja ja lihaa.

Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Bambussa on hyvin vähän ravintoaineita, ja pandan ruoansulatusjärjestelmä on vain osittain sopeutunut kasvisravinnon sulattamiseen. Siksi pandan on syötävä 12–18 kg bambua vuorokaudessa saadakseen tarpeeksi energiaa.

Lisääntyminen

© Susan A. Mainka / WWF-Canon

Panda saavuttaa sukukypsyyden 5,5–6,5 vuoden iässä. Kantoaika on viitisen kuukautta.

Poikasia syntyy yleensä vain yksi kerrallaan. Pandanpoikanen painaa syntyessään vain 90–160 grammaa ja on lähes karvaton.

Poikanen alkaa syödä bambua noin vuoden vanhana ja elää yleensä emon kanssa, kunnes emo synnyttää seuraavan poikasen. Edellinen poikanen on tällöin noin puolitoistavuotias.

Poikaskuolleisuus on luonnossa elävillä pandoilla pienempi kuin vankeudessa elävillä, noin 40 %. Luonnossa panda elää noin 14–20-vuotiaaksi, mutta vankeudessa jopa 30-vuotiaaksi.

Uhkat

Elinalueiden häviäminen

Elinalueiden häviäminen uhkaa pandoja vakavasti. Viimeisten 15 vuoden aikana puolet niille sopivista metsistä on hävitetty. Elinympäristöjen pirstoutumisen seurauksena pandapopulaatiot ovat pieniä ja toisistaan eristyksissä.

Elinalueiden pirstoutumisen myötä myös bambun 10–100 vuoden välein tapahtuva kukinta voi koitua pandojen tuhoksi. Kukittuaan bambu kuolee. Uusi kasvusto on vasta kymmenen vuoden päästä kyllin vahva elättääkseen pandakannan. Aiemmin pandat pystyivät siirtymään muille bambualueille odottelemaan uutta satoa. Ihmisasutuksen levitessä suuret metsät ovat saaneet väistyä eivätkä pandat pääse enää liikkumaan vapaasti.

Salametsästys

Pandoja salametsästetään niiden upean mustavalkoisen turkin takia. Lisäksi pandoja menehtyy muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Pandan salametsästyksestä ja -kuljetuksesta voidaan Kiinassa langettaa kuolemantuomio.

Tiesitkö, että…

• Pandan peukalo on itse asiassa muuntunut ranneluu.
• Jopa 99 % pandan ruokavaliosta koostuu bambusta.
• Pandat voivat syödä jopa 38 kg bambua päivässä.
• Pandanpoikaset huvittelevat kierimällä alas rinteitä.

Katso WWF:n video pandasta

Lisätietoa

• Uusi tutkimus: Luonnossa 1600 isopandaa

Muualla verkossa

• The Wildlife Trade Monitoring Network TRAFFIC (englanniksi)
  
• Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN (englanniksi)
  
• Kansainvälinen WWF: Giant Panda (englanniksi)