Ainoa Suomen vesillä säännöllisesti esiintyvä valaslaji on pyöriäinen (Phocoena phocoena). Tämä viehättävä pikkuvalas on yksi pienimmistä hammasvalaista.
![]() |
| © Kai Mattson |
WWF auttaa pyöriäisiä monin tavoin:
Itämeren pyöriäiskanta on pudonnut sadassa vuodessa 10 000-20 000 yksilöstä arviolta noin 600 yksilöön.
1900-luvun alussa pyöriäisiä havaittiin koko merialueellamme, Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Nykyesiintymisestä ei ole varmaa tietoa. Ympäristöministeriö onkin aloittanut kampanjan pyöriäisen esiintymisen selvittämiseksi. WWF on mukana kampanjassa.
Pyöriäinen elää kylmissä merissä niin itäisellä kuin läntisellä pallonpuoliskolla. Sitä tavataan niillä merialueilla, joiden keskilämpötila on alle 15 celciusastetta. Pyöriäinen viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla.
Pyöriäinen kasvaa puolitoistametriseksi. Sepainaa täysikasvuisena noin 50 kiloa.
Lajia on vaikea havaita. Pyöriäinen on hiljainen ja arka.Se liikkuu yksin tai pienissä ryhmissä.
Paras tuntomerkki on matala, kolmiomainen selkäevä. Pää on pieni ja pyöreähkö, ilman otsakulmaa ja terävää nokkaa. Hylkeistä pyöriäisen erottaa paitsi selkäevä myös niiden pyörähtävä liike veden pinnalla.
Itämeren pyöriäisten pääasiallinen ravinto on silakka. Muita ravintokaloja ovat muun muassa turska, ankerias ja makrilli.
Pyöriäinen syö päivässä kalaa noinviisi kiloa.
![]() |
| © Hannes Strager / WWF-Canon |
Muita mahdollisia syitä pyöriäiskannan vähenemiseen Itämerellä ovat:
Pyöriäinen luokitellaan Itämerellä vaarantuneeksi lajiksi.
Suomi on allekirjoittanut ASCOBANS-sopimuksen (Agreement on Conservation of Small Cetaceans in Baltic Sea and in North Sea). Sillä suojellaan Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaita.
Sopimus velvoittaa sopimusvaltioita ennen kaikkea pyöriäisten sivusaalismäärien vähentämiseen niin Pohjanmerellä kuin Tanskan salmissa ja Itämerellä. Sopimuksen suojissa on laadittu lajille myös elvytyssuunnitelma.
Jos kohtaat merialueillamme pyöriäisen, ilmoita havainnostasi.