Lohi

Lohi (Salmo salar) on vaelluskala. Se syntyy ja kasvaa vaelluspoikaseksi lisääntymisjoessaan, josta se lähtee syönnösvaellukselle mereen eli liikkeelle syödäkseen. Meressä lohi kehittyy kutukypsäksi ja palaa takaisin lisääntymisjokeensa kutemaan. Luonnonvaraiset lohikannat ovat alkuperäisillä elinalueillaan kaikkialla uhanalaisia.

Levinneisyys

Euroopassa lohen levinneisyysalueita ovat:

• Itämeri
• Barentsinmeri
• Pohjanmeri
• Norjanmeri
• Euroopan rannikon edustan merialue Espanjaan ja Portugalin pohjoisosassa olevaan Minojokeen asti sekä
• Britannian ja Islannin eräät joet. 

Ominaispiirteet

Lohen ominaispiirteitä ovat:

• pituus: 60–110 cm
• paino: 3–20 kg; jopa yli 30 kg ja
• väritys: kyljet hopeanhohtoiset, selkä tummanharmaa ja vatsa vaalea.

Ravinto

Lohien pääasiallista saalista ovat kuore ja kilohaili.

Lohen poikaset syövät erilaisia selkärangattomia. Kun lohi saavuttaa 1–2 vuoden iän, se alkaa syödä myös mätiä ja kalanpoikasia. Mereen saavuttuaan nuori lohi täyttää itseään aluksi pikkukaloilla ja äyriäisillä, mutta pian kalat täyttävät koko ruokavalion.

Uhkat

Jokien patoaminen

Yli puolet lohikannoista on menetetty jokien patoamisen seurauksena. Varsinkin pohjoisen Itämeren pienten luontaisten lohikantojen tilanne on huolestuttava. Pohjanlahdella esiintyy luontaisia kantoja enää 13 joessa, Suomen puolella vain Simojoessa ja Tornionjoessa. Simojoen kannan määrällistä merkitystä pidetään vähäisenä.

Puun uitto siirsi lohen kalastuksen merelle. Vielä 1800-luvulla lohikantoja hyödynnettiin Suomessa pääosin kutunousun aikana kotijoessa. Puun uiton seurauksena lohen kalastuksen painopiste siirtyi:

• jokisuihin
• jokien edustan merialueelle ja
• lohen vaellusreittien varsille avomerelle.

Nykyisin lohi pyydetään pääosin merialueella, joko syönnös- tai kutuvaelluksen aikana.

M74-lisääntymishäiriö

Lohen lisääntymismenestystä vaikeuttaa myös M74-lisääntymishäiriö. Se havaittiin ensimmäisen kerran Ruotsissa vuonna 1974. Tauti tappaa lohen ruskuaispussipoikasia.

Oireyhtymän perimmäistä syytä ei tiedetä. Kuolleissa poikasissa havaitut korkeat klooriyhdisteiden kokonaismäärät sekä toisaalta erittäin matalat tiamiinin eli B1-vitamiinin pitoisuudet viittaavat organokloorien ja lohen ravinnon yhteisvaikutukseen.

Lohien istuttaminen

Lohen luontaisten lisääntymisalueitten tuhouduttua on jokisuihin ja merialueelle istutettu kalanviljelylaitoksilla kasvatettuja lohen vaelluspoikasia kannan turvaamiseksi. 

Itämeren suhteellisen runsaat lohisaaliit perustuvat velvoiteistutettuihin lohiin. Nykyinen Itämeren alueella toteutettava kalastuksen kiintiöjärjestelmä ei erottele villejä ja viljeltyjä kantoja toisistaan. Merikalastuksessa istutuksin ylläpidettyjen velvoitelohien erottaminen luonnonlohista on käytännössä lähes mahdotonta.

Kalastuspaineen pienentäminen

Kalastuspainetta tulisi lisätä viljeltyihin lohikantoihin ja kutujokien olosuhteita parantaa. Lohijokien kunnostus ei kuitenkaan yksinomaan auta pelastamaan luonnonlohikantoja, jos lohenkalastusta jatketaan nykyisen kalastuskiintiömenettelyn mukaisesti. Suomi voi säädellä kansallisesti Pohjanlahden ja Suomenlahden lohen ammattikalastusta EU:n myöntämän kiintiön puitteissa. 

Avomerikalastuksen keinoin kalastusta ei voida kohdentaa ainoastaan viljeltyihin kaloihin, vaan saaliiksi joutuvat sekä viljellyt että luonnonlohet. Tästä syystä lohen avomerikalastus Suomessa tulisi lopettaa. Kalastus tulisi kohdistaa ainoastaan velvoitusistutusjokien suulle, jolloin lohenkalastus tapahtuisi ns. terminaalikalastuksena. Vain näin toimien voidaan kalastuspaine kohdistaa viljeltyihin kaloihin ja samalla suojella luonnonlohikantoja. 

Syömissuositukset

WWF on julkaissut ”Meren herkkuja, ole hyvä!” -oppaan (pdf-tiedosto, 1,76 Mt). Opas antaa vinkkejä myös lohensyönnistä. WWF:n suositusten mukaan:

• älä osta lainkaan luonnonlohta
• osta harkiten istutettua lohta ja
• osta harkiten kasvatettua lohta – lohen viljelyyn kuluu usein enemmän kalaa kuin itse viljely tuottaa ja viljely aiheuttaa rehevöittävää pistekuormitusta.

Tiesitkö, että...

• Pisin tunnettu lohen vaellusmatka on Perämerestä Grönlannin länsirannikolle, eli yli 5000 km.
• Lohen kerrotaan saaneen nimensä keisari Julius Caesarilta, joka antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo. Myös salar-nimi on lähtöisin Roomasta: runoilija Ausonius käytti tätä nimeä Mosel-joen taimenesta.