Suomen metsät

Suomi on maailman metsäisimpiä valtioita. Noin 70 % maastamme on metsien peitossa. Eläin- ja kasvilajistostamme noin 50 % on metsälajeja. Metsälajisto on kokenut rajuja muutoksia etenkin viimeisten 50 vuoden aikana, jolloin metsiä on hoidettu päämääränä tuottaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Noin 700 alkuperäistä metsien eliölajia on luokiteltu uhanalaisiksi metsätalouden vuoksi.

Suomen metsät ovat yksipuolistuneet

© Tuuli Äikäs / WWF Suomi

• metsämaisema on pirstoutunut uudistushakkuiden ja metsäautoteiden rakentamisen takia
• puulajisuhteet ovat yksipuolistuneet
• lajistollisesti ainutlaatuiset aarniometsätovat vähentyneet ja
• vanhoja puujättejä, kolopuita ja lahopuustoa on enää niukasti.

Suomessa on enää hyvin vähän hakkuilta välttyneitä, lähes luonnontilassaan olevia metsiä: noin 5 %. Niissä sinnittelee uhanalaista lajistoa, jota ei tapaa hakkuin käsitellyistä metsistä.

Suurin osa jäljellä olevista aarniometsistä sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Näiden aarniometsien sirpaleiden suojelu on erittäin tärkeää alkuperäisen metsälajiston turvaamiseksi.

Monet metsälajit ovat vaarassa hävitä

1950–60-luvuilla käynnistyneellä ja osittain näihin päiviin asti jatkuneella tehokkaalla puuntuotannolla on kielteisiä heijastuksia metsäluontomme monimuotoisuuteen. Metsätalouden vuoksi noin 800 eläin- ja kasvilajia on vaarassa hävitä maastamme. Suurimmat lajistoa uhkaavat tekijät ovat metsän rakenteen muuntuminen ja lahopuun vähäinen määrä.

Metsätalouden aiheuttamista muutoksista on kärsinyt esimerkiksi metso (Tetrao urogallus), metsiemme uljain lintu. Sen kanta on maan eteläosissa romahtanut 60 % viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana.

Lisätietoa

• Galluptutkimus: Suomalaiset kannattavat Etelä-Suomen metsien suojelua

Muualla verkossa

• Metsähallitus