---

Soija

Soijapavun viljely uhkaa maailman arvokkaimpia sademetsäalueita

Valtaosa soijapavuista käytetään eläinten rehuksi. Soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa Brasialiassa, Argentiinassa, Boliviassa, Paraguayssa ja Kambodzassa.

Soijaplantaasi Brasiliassa © WWF-Canon / Michel Gunther

Soijapapuja viljeltiin Kiinassa mahdollisesti jo
6 000 vuotta sitten, ja soija on yksi varhaisimmista viljellyistä ravinintokasveista. Aluksi soijapapuja käytettiin pääasiassa ihmisravinnoksi – ja käytetään monin paikoin edelleen. Nykyään soijapapua viljellään kuitenkin eniten karjan rehuksi.

Soijapapujauho oli aluksi sivutuote, jota syntyi, kun soijapapuja murskattiin soijaöljyn saamiseksi. Soijaöljy on yksi eniten käytetyistä kasviöljyistä. Soijapapujauholla ryhdyttiin korvaamaan muun muassa sikojen ja siipikarjan rehuna käytetty kalajauho, sillä soijapapujauho on halpaa ja ravintoarvoiltaan laadukasta rehua. Soijantuotantoa kasvattaa eniten juuri rehuteollisuuden kysyntä.

Soijapapu sisältää 38 % proteiinia, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin sianlihassa, kolme kertaa niin paljon kuin kananmunassa ja 12 kertaa niin paljon kuin maidossa.

Sademetsää kaatuu soijarehun tieltä

Nykyisen kaltainen soijantuotanto aiheuttaa lukuisia sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Maankäyttöoikeuksien loukkaukset, pakko- ja lapsityövoima, työntekijöiden oikeuksien polkeminen ja konfliktit paikallisyhteisöjen kanssa ovat liian usein osa soijantuotannon arkea.

Amazonin sademetsää © WWF / Zig Koch

Latinalaisessa Amerikassa soijapavun viljely on tuhonnut valtavia alueita trooppista sademetsää ja savannia. Laajenevat soijaviljelmät uhkaavat maailman suojeluarvoltaan arvokkaimpia luontoalueita, kuten Amazonin sademetsiä, Atlantin rannikkosademetsiä, Argentiinan Yungas-metsiä, Bolivian Chiquita-metsiä sekä Cerrado- ja Chaco-savanneja Argentiinassa, Boliviassa, Paraguayssa ja Brasiliassa. Metsäkato on eräs suurimmista ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä.

Soijapavun viljely koskemattomilla sademetsäalueilla vaatii teiden ja muun infrastruktuurin rakentamista. Kun suuret, aiemmin eristyksissä olleet metsäalueet aukeavat muuttoliikkeelle, metsää raivataan väistämättä myös muuhun kuin viljelykäyttöön. Soijanviljelyn ongelmana on myös maaperän köyhtyminen, ja se vaatiikin runsasta lannoitteiden käyttöä kannattavien satojen saamiseksi. Lannoitteet taas valuvat rehevöittämään vesistöjä.

Soija on Brasilian merkittävimpiä vientituotteita, ja soijanviljely on karjankasvatuksen ohella pääsyitä Brasilian sademetsien tuhoutumiseen. Soijaa viedään Latinalaisen Amerikan maista muun muassa EU-maihin ja Kiinaan, myös suomalaisten sikojen, broilerien ja nautojen rehuksi ja sitä kautta meidän lautasillemme.

WWF kehittämässä kestävää soijantuotantoa

Soijaplantaasi sadonkorjuun jälkeen © WWF-Canon / Juan Pratginestos

Soijantuotantoa ei ole perusteltua lopettaa, vaan se pitää saada kestävämmälle pohjalle. Soijatuotannon ennustetaan yhä kasvavan tulevaisuudessa. Siksi WWF pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tuotanto tapahtuu vastuullisesti. WWF kuuluukin Vastuullisen soijantuotannon yhdistykseen (Round Table on Responsible Soy Association, RTRS), joka on määrittänyt, kuinka soijaa tulee tuottaa niin, että kielteiset vaikutukset estetään. Yhdistykseen kuuluu soijantuottajia, jalostajia, rahoittajia ja jälleenmyyjiä sekä kansalaisjärjestöjä. Soijantuotannon tulee yhdistyksen mukaan olla paitsi ympäristön kannalta kestävää, myös sosiaalisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa. RTRS:n soijanviljelyohjeistus perustuu jo markkinoilla oleviin Baselin vastuullisuuskriteereihin.

Mitä sinä voit tehdä:

• Lisää kasvisten syöntiä lihan kustannuksella.
• Kysy lihantuottajalta eläimille syötetyn rehun laatua. Pyydä häntä siirtymään vastuullisesti tuotetun soijan tai korvaavien valkuaiskasvien käyttöön.
• Soijan syöntiä ei tarvitse lopettaa sillä sen viljely on tärkeä osa monen kehittyvän maan taloutta ja tärkeä työllistäjä. Vain murto-osa käytetään ihmisravintona.

WWF:n Sademetsä kotonasi -opas (pdf-tiedosto, 3,13 Mt) kertoo, kuinka jokainen meistä voi auttaa suojelemaan sademetsiä omilla arjen valinnoillamme.

Lisätietoa

• Amazonin sademetsät
• Pihviliha

Muualla verkossa

• Soijasta kansainvälisen WWF:n sivuilla
  
• Amazonin maataloudesta kansainvälisen WWF:n sivuilla
  
• Round Table on Responsible Soy
  
• Basel Criteria for Sustainable Soy Production