---

Pihviliha

Brasilian karjankasvatus on suurin syy Amazonin sademetsien tuhoutumiseen

Suomalaisten ruokakauppojen lihahyllyillä tilaa valtaa brasilialainen naudanliha. Brasilialaiseen lihantuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöongelmia. Lihakarjan laidunmaiden leviäminen on suurin syy Amazonin sademetsien häviämiseen. Suomalainen kuluttaja voi vaikuttaa sademetsien kohtaloon muuttamalla ruokailutottumuksiaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmiksi suosimalla kasviksia.

Vuonna 2006 Brasilian sademetsiä tuhottiin 13 000 km2, kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan kokoinen alue. Kuva: WWF / Zig Koch

Brasilian lihantuotanto ja laidunmaiden leviäminen on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti naudanlihan ulkomaisen kysynnän kasvun seurauksena. Brasialaisen naudanlihan tuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2007 suomalaiset söivät yli 2 miljoonaa kiloa brasialaista naudanlihaa.

Tuotannon kasvu on ongelma erityisesti Amazonin ainutlaatuisella sademetsäalueella. Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana. Kerran laiduntamalla tuhottu maa pystyy harvoin enää elpymään.

Karjatalous kiihdyttää ilmastonmuutosta

Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. Karjatuotannon osuus päästöistä hiilidioksidipäästöinä mitattuna on 18 %, kun otetaan huomioon lihantuotannon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rehujen kasvatuksesta tuotteiden kuljetukseen ympäri maailmaa.

Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Karjatalous on osaltaan vastuussa myös ilmastonmuutosta aiheuttavista metaanipäästöistä. Metaania vapautuu eläinten lannasta ja karjan märehtimisen seurauksena.

Lajeja häviää ja vettä kuluu

Oravasaimirit ovat osa sademetsien monimuotoista luontoa. Kuva: WWF-Canon / Martin Harvey

Sademetsien tuhoutumisen myötä häviää lopullisesti kasvi- ja eläinlajeja, jopa sellaisia, joita ei ole vielä edes löydetty. Amazonin sademetsien merkitys luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä. Alkuperäisluonto katoaa laidunmaiden leviämisen myötä.

Karjatalous kuluttaa 8 % kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. 100 lihagramman tuottamiseksi voidaan tarvita jopa 90 000 vesilitraa. Myös veden saastuminen on ongelma. Eläinten jätökset, eläinten käyttämät antibiootit ja hormonit sekä viljelyssä käytetyt tuholaismyrkyt ja lannoitteet saastuttavat vesiä.

Miksi ympäri maailmaa syödään brasilialaista lihaa?

Lihantuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti yli viisinkertaiseksi 50-luvulta. Kasvu on seurausta maapallon väestön lisääntymisestä, tulojen kasvusta ja ruokatottumusten muutoksesta. Viljan kysyntä kasvaa lihansyönnin yleistymisen vuoksi nopeammin kuin maapallon väestö.

Brasilia on maailman johtavia naudanlihan viejiä. Ulkomaista kysyntää on kasvattanut erityisesti brasilialaisen lihan halpa hinta. Brasilialaisen lihan ulkomaiseen kysyntään ovat vaikuttaneet myös eläinperäiset taudit, kuten suu- ja sorkkatauti sekä hullun lehmän tauti. Tautien vuoksi asetetut vientikiellot ovat suosineet eteläamerikkalaisia karjankasvattajia aina viime vuosiin saakka.

Brasilialaisille karjankasvatus on kannattava elinkeino, sillä maa on halpaa erityisesti Amazonin sademetsäalueella. Lisäksi köyhät karjankasvattajat ja maanviljelijät valtaavat hallituksen omistamia maita sademetsissä ja yrittävät tämän jälkeen saada virallisen omistusoikeuden maahan. Kontrolli laittomuuksien valvomiseksi on heikko.

Lihaa on tuotettava kestävällä tavalla

Lisää sademetsiä poltetaan jatkuvasti karjan laidunmaiden tieltä. Kuva: WWF-Canon / Mark Edwards

Poliittisiin karjataloutta koskeviin päätöksiin vaikuttaa erityisesti se, että monen brasilialaisen toimeentulo on riippuvainen karjataloudesta. Kuitenkin Amazonin sademetsäalueen lihantuotannon paikalliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset ympäristöön ovat niin merkittävät, että tarvitaan nopeasti toimintaa. WWF:llä on yli 40 vuoden kokemus Amazonin sademetsien suojelutyöstä.

WWF katsoo, että karjankasvatuksessa

• uusien laidunmaiden sijaan tulisi hyödyntää joutomaita.
• nykyiset kestämättömät tuotantotavat tulisi korvata kehittyneimmillä tavoilla erimerkiksi vuorolaidunnuksella.

Olisi myös tärkeää saada lisää sademetsäalueita suojelun piiriin. Edistystä on jo tapahtunut. Vuonna 2004 Brasilian presidentti Luis Inácio (Lula) da Silva julkisti toimintasuunnitelman Amazonin metsien hävittämisen ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Suunnitelma sisälsi budjetin muun muassa maankäytön suunnitteluun, kestävän maanviljelyn tukemiseen ja laittomien metsänvaltausten estämiseen. Amazonin metsäkato onkin päätöksen jälkeen ollut laskussa.

Sademetsien ystävän kulutusvalinnat

Suomalainenkin kuluttaja voi hidastaa sademetsien häviämistä ja torjua ilmastonmuutosta. Kuluttajien valinnat voivat luoda kaupallisia ja poliittisia paineita, jotka pakottavat karjataloussektoria siirtymään ympäristöä säästävämpiin tuotantomuotoihin.

Suomalaisen kuluttajan

• kannattaa suosia naudanlihan sijasta kasviksia. Valitsemalla kasviksia on mahdollista vähentää paitsi sademetsien häviämisestä myös muusta karjataloudesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
• Myös monet kalat ja riista ovat ruokapöytään lihaa parempi vaihtoehto, sillä niiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto.

WWF:n Sademetsä kotonasi -opas (pdf-tiedosto,3,13 Mt) kertoo, kuinka jokainen meistä voi auttaa suojelemaan sademetsiä omilla arjen valinnoillamme.

Lisätietoa

• Amazonin sademetsät
• Soija

Muualla verkossa

• Kansainvälinen WWF: Amazonin sademetsät
  
• Kansainvälinen WWF: karjankasvatus
  
• Kansainvälinen WWF: karjankasvatus ja maatalous Amazonilla