---

Palmuöljy

Palmuöljyntuotanto uhkaa sademetsiä

Öljypalmu on maailman tuottavin kasvirasvan lähde, ja palmuöljy tuotetuin kasvirasva. Suurin ja kasvava käyttäjä on elintarviketeollisuus, mutta kysyntä biopolttoaineeksi kasvattaa palmuöljyn tuotantoa. Tuotantoon liittyy huomattavia ympäristöongelmia, ja se uhkaa maailman arvokkaimpia sademetsäalueita.

Öljypalmuplantaasit uhkaavat muun muassa orankeja. © WWF-Canon / Alain Compost

Suurin osa öljypalmuplantaaseista sijaitsee hakatuilla trooppisilla metsäalueilla Kaakkois-Aasiassa. Öljypalmuplantaasien aiheuttamat ekologiset haittavaikutukset johtuvat kestämättömistä metsähakkuista, hallitsemattomista kulotuksista, elinalueiden kutistumisen aiheuttamista uhkista uhanalaisille lajeille sekä mittavista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka johtuvat muun muassa soiden ojituksista, turvemaiden paloista ja lannoituksesta.

Tällä hetkellä öljypalmuviljelmiä on 12 miljoonaa hehtaaria, ja vuonna 2007 palmuöljyä tuotettiin 38,5 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat Indonesia ja Malesia.

Öljypalmun tuotannon ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Viimeisten 15 vuoden aikana öljypalmuplantaasien pinta-ala on kasvanut 43 %.

Palmuöljyä voi tuottaa vastuullisesti

Vaikka palmuöljyntuotantoon liittyy huomattavia ongelmia, ne voidaan ratkaista kaikkien palmuöljykaupan osapuolten yhteistyöllä. Ongelmana ei ole itse kasvi, vaan se, kuinka sitä on tähän mennessä viljelty.

Sateenkaaren päästä löytyy valoa sademet- sien monimuotoisuuden turvaamiselle, kun RSPO-sertifioidun, vastuullisen palmuöljyn tuotanto ja käyttö yleistyy. © WWF-Canon / Edward Parker

Kestävän palmuöljyn yhdistys, RSPO (Roundtable of Sustainable Palm Oil) on kehittänyt kestävän öljypalmutuotannon kriteerit ja periaatteet, joiden mukainen viljely estää tuotannon kielteiset vaikutukset, kuten arvokkaiden sademetsien tuhoamisen.Vastuullisesti tuotettu palmuöljy saapui markkinoille vuonna 2008.

Kestävän palmuöljyn tuotannossa on RSPO:n kriteerien mukaan olennaista muun muassa läpinäkyvyys, ympäristövastuu ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, uusien viljelmien vastuullinen kehittäminen sekä velvoite jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja taloudelliseen kestävyyteen pitkällä tähtäimellä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että plantaaseilla on ympäristönhoitosuunnitelmat, tulta ei käytetä plantaasialueen raivaukseen, työntekijöillä on oikeus järjestäytyä, arvokkaita luonnonmetsiä ei hakata ja maan omistukseen ja käyttöön liittyvät kysymykset on ratkaistu.

RSPO on voittoa tavoittelematon yhdistys, jossa on edustajat tuottajista, jalostajista, lopputuotteiden valmistajista, jälleenmyyjistä, rahoittajista, ympäristö- ja muista kansalaisjärjestöistä.

Sademetsät ovat monimuotoisuudel- taan aarreaittoja. Öljypalmuplantaasit puolestaan ovat luonnonarvoiltaan köyhiä. © WWF-Canon Edward Parker

WWF uskoo, että puolueeton sertifiointi on tärkeä keino palmuöljytuotannon kestävyyden parantamiseksi ja takaamiseksi. Sertifiointi edistää vastuullisuuden takaavan lainsäädännön syntyä: kun palmuöljyn tuottajamaat saavat näyttöä siitä, että ostajayritykset haluavat kestävästi tuotettua palmuöljyä, ja ostajamaat siitä, että kestävä tuotanto on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa, lainsäädännön aikaansaaminen on helpompaa.

WWF:

• valvoo tiukkojen kriteerien sisällyttämistä vastuullisen tuotannon takaavaan RSPO-standardiin.
• kehittää parempia viljelymenetelmiä, joiden avulla tuotannon kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää.
• kartoittaa alueita, jotka tulee jättää viljelyn ulkopuolelle tai suojella niillä olevien sosiaalisten tai ympäristöarvojen vuoksi kannustaen samalla viljelyyn joutomailla.
• tukee kasvihuonekaasulaskentajärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa bioenergiasektorilla, jotta varmistetaan saavutetaanko palmuöljypolttoaineilla riittäviä päästövähennyksiä fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna.
• kehottaa ottamaan käyttöön läpinäkyvät maankäytön suunnitteluprosessit, jotta metsien, viljelymaan, plantaasien, asutuksen ja muiden maankäytön muotojen välillä saavutettaisiin ihanteellinen suhde.
• edistää vastuullista hankinta- ja investointipolitiikkaa.

Lue WWF:n kanta palmuöljyn käyttöön (pdf-tiedosto).

Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä

Palmuöljyä löytyy yhä useammasta elintarvikkeesta perunalastuista kekseihin ja einesruuista jäätelöön. Euroopassa palmuöljyä käytetään eniten paistetuissa eineksissä, muun muassa ranskanperunoissa. Tuoteselosteista selviää kuitenkin vain harvoin, mitä kasvirasvaa tuote sisältää.

Mitä sinä voit tehdä:

• Tiedon levittäminen ja asiasta kysyminen ovat tärkeitä ruohonjuuritason ympäristötekoja, sillä ainakin tällä hetkellä elintarvikejalostajat, vähittäiskauppa ja ravintolat voivat vaikuttaa eniten palmuöljyn vastuullisen tuotannon yleistymiseen.
• Kysy tuoteselosteessa mainitun rasvan tai öljyn laatua ja alkuperää kauppiaalta tai suoraan tuotteen valmistajalta.
• Kysy tarjoilijalta ravintolan käyttämän kasvirasvan laatua. Palmuöljyn tulee olla vastuullisesti tuotettua, minkä takaa vain RSPO-sertifikaatti.
• Suosi tuotteita, joissa on käytetty esimerkiksi rypsi- tai auringonkukkaöljyä.

Yritysten vastuullinen palmuöljyn hankinta

Yritysten vastuullinen toiminta on monien osien summa. Yksi tärkeä osa on vastuullinen raaka-ainehankinta. Yritysten tulisi ostaa vain vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Palmuöljyä voi tuottaa vastuullisesti. WWF Suomen tavoitteena on lisätä suomalaisen elinkeinoelämän tietoisuutta palmuöljyn aiheuttamista ympäristöongelmista ja kannustaa heitä toteuttamaan yritysvastuunsa vaatimalla tuotteisiinsa vain vastuullisesti tuotettua sertifioitua palmuöljyä. Yritysten on niin halutessaan mahdollista siirtyä vastuulliseen hankintaan jo tänään.

Santa Maria on pohjoismaiden ensimmäinen elintarvikeyhtiö, joka on sitoutunut ostamaan käyttämälleen palmuöljylle vastuulisuuden takaavat sertifikaatit. Sertifikaatteja välittää Greenpalm. Myös Unilever ja lukuisat muut johtavat kansainväliset elintarvikealan yritykset ovat osoittaneet esimerkkiä muille alan toimijoille sitoutumalla sademetsien suojeluun vastuulliseen palmuöljyn hankinnalla.

Suomalaisilla yrityksillä petrattavaa

WWF pisteytti eurooppalaisten palmuöljyä käyttävien yritysten vastuullisuuden syksyllä 2009. Suomalaisista yrityksistä mukana pisteytyksessä olivat SOK, Ruokakesko, Mildola ja Raisio. Parhaiten pärjänneet yritykset ovat liittyneet RSPO:hon (Roundtable on Sustainable Palm Oil), seuranneet kattavasti palmuöljyhankintojaan sekä aloittaneet vastuullisesti tuotetun palmuöljyn hankinnan. Menestyneimpien yritysten joukossa ei ollut yhtään suomalaista.

WWF Suomi on kehottanut suomalaisia palmuöljyn ostajia sitoutumaan vastuullisen palmuöljyn hankintaan. Vuonna 2007 tehty WWF Suomen selvitys osoitti, että suomalainen elintarviketeollisuus ei ollut vielä herännyt palmuöljyhankintansa ympäristövaikutuksiin.

Sertifioitua vastuullista palmuöljyä on ollut saatavilla marraskuusta 2008 alkaen. Sertifiointi takaa sen, että arvokkaita sademetsäalueita ei ole hakattu plantaasien tieltä ja RSPO:n määrittelemät tiukat ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit on otettu huomioon

Seuraava versio palmuöljymittarista toteutetaan vuonna 2011, jolloin nähdään, mihin suuntaan yritysten toiminta on kehittynyt.

Lue WWF:n tiedote palmuöljymittarin tuloksista.

Vastuullisesti toimiva palmuöljyä käyttävä yritys:

• on tietoinen RSPO-jäsenyyden hyödyistä.
• on RSPO:n jäsen.
• on sitoutunut siirtymään viimeistään vuoteen 2015 mennessä vain vastuullisen sertifioidun palmuöljyn käyttöön.

Onko palmuöljystä biopolttoaineiden raaka-aineeksi?

Vastuullisen raaka-ainehankinnan lisäksi WWF katsoo, että biopolttoaineiden tulee tarjota merkittäviä säästöjä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna fossiiliseen vaihtoehtoon, ja että niiden tuotannossa tulee minimoida epäsuorat vaikutukset ruoan tuotantoon ja metsäkatoon. Epäsuorien vaikutusten arviointimenetelmät ja työkalut niiden ehkäisyyn ovat vielä kehitteillä. Tämän vuoksi WWF kehottaa yrityksiä ja valtioita varovaisuusperiaatteen käyttöön palmuöljyn energiakäytössä. Erilaiset jätteet ovat palmuöljyä paljon suositeltavampi biopolttoaineiden raaka-ainelähde.

• Lue WWF:n englanninkielinen raportti Rainforests for Biodiesel? (pdf-tiedosto, 796 kt) tai sen suomenkielinen lyhennelmä (pdf-tiedosto, 290 kt).
• Lue WWF:n kanta palmuöljyn käyttöön (pdf-tiedosto).
• Lue raportti Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä? (pdf-tiedosto, 1 Mt)
• Lue WWF:n tiedote suomalaisen elintarviketeollisuuden palmuöljyä koskevista näkemyksistä (31.10.2007)
• WWF:n Sademetsä kotonasi -opas (pdf-tiedosto,3,13 Mt) kertoo, kuinka jokainen meistä voi auttaa suojelemaan sademetsiä omilla arjen valinnoillamme.

Lisätietoa

• Kaakkois-Aasian sademetsät
• Oranki

Muualla verkossa

• Palmuöljystä kansainvälisen WWF:n sivuilla
  
• Heart of Borneo -hanke kansainvälisen WWF:n sivuilla
  
• Roundtable on Sustainable Palm Oil
  
• Bioenergiawiki
  
• Palm Oil Scorecard