Metsäpalot

Sademetsää poltetaan usein tarkoituksella: kaskenpoltossa, jolla raivataan metsää maanviljelykseen, tai muussa metsän raivauksessa. Metsiä uhkaavat myös tahattomat metsäpalot.

Amazonin sademetsä palaa. © WWF-Canon / Nigel Dickinson

Toinen syy metsien polttamiseen ovat maataloustuet, erityisesti plantaasimaanviljelyn verotuksellinen tukeminen, mikä lisää sademetsien raivaamista hakkaamalla ja polttamalla suurmaanomistajien plantaaseiksi. Niillä viljellään niin kutsuttuja rahakasveja, joita myydään teollisuusmaihin: muun muassa kahvia, teetä, tupakkaa, sokeriruokoa, hedelmiä ja öljypalmua.

Sen lisäksi, että sademetsää poltetaan tarkoituksella, sitä katoaa savuna ilmaan myös tahattomasti metsäpaloissa, joita aiheuttaa kaskenpolttajilta tai muilta metsän raivaajilta karannut tuli.

Metsäpalot uhkaavat myös ihmistä

Sademetsäpalojen vaikutukset ihmisiin ja metsäekosysteemeihin voivat olla katastrofaaliset. Ne voivat muuttaa metsän rakennetta, altistaa sen nopeasti levittäytyville tulokaslajeille ja uhata sen monimuotoisuutta. Paikallisväestön rakennukset, sadot ja viljelmät, elinkeinot sekä ihmishenget vaarantuvat. Lisäksi metsäpalot voivat haitata veden kiertokulkua ja maaperän hedelmällisyyttä.

Sademetsäpalojen synnyttämät valtavat savupilvet levittäytyvät Kaakkois-Aasiassa toisinaan suurkaupunkeihin saakka niin, että asukkaiden on käytettävä hengityssuojaimia. Indonesia on metsäpalojen vuoksi kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen lähde, heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuusjaksojen on ennustettu lisäävän metsäpalojen määrää ja voimakkuutta.

Lisätietoa

• Amazonin sademetsät
• Kaakkois-Aasian sademetsät

Muualla verkossa

• Metsäpaloista kansainvälisen WWF:n sivuilla
  
• Global Fire Monitoring Center (GFMC)
  
• Metsäpaloista Wikipediassa (englanniksi)