Amazonin sademetsät

Amazonin sademetsät Etelä-Amerikassa ovat maailman sademetsäalueiden kruunun jalokivi kokonsa ja luontonsa monimuotoisuuden puolesta. WWF on mukana pelastamassa häviäviä sademetsiä menestyksekkäällä suojeluhankkeella.

Amazon sijaitsee kahdeksan valtion alueella Etelä-Amerikan värikkäässä tropiikissa. Pinta-alaltaan 6,7 miljoonan neliökilometrin kokoinen metsä vastaa kooltaan kahden Euroopan Unionin pinta-alaa. Amazon on maailman suurin ja lajirikkain sademetsä. Yli puolet Amazonista on Brasiliassa ja metsä ulottuu myös mm. Bolivian, Perun, Kolumbian, Ecuadorin ja Venezuelan alueille.

Kaakaota ja jaguaareja metsän siimeksessä

© WWF-Canon / Michel
Gunther
Amazonin altaan ympärillä olevat ylängöt suojaavat sademetsää lämpötilan ja sademäärien vaihtelulta. Monet tutut hyötykasvit ovat täältä kotoisin – metsässä kasvaa esimerkiksi kaakao, ananas ja kumipuu. Monimuotoisten metsien ja elävän jokiseudun lisäksi Amazonin alueella on myös tulva-alueita ja savannia, mikä mahdollistaa erilaisten kasvi- ja eläinlajien valtavan kirjon.

Amazonin sademetsä kuhisee elämää puiden latvuksista maan uumeniin. Alueella on tieteellisesti tunnistettu yli 40 000 kasvilajia, 427 nisäkästä, noin 1 300 lintulajia, lähes 400 erilaista liskoa, 427 sammakkoeläintä sekä vähintään 3 000 kalalajia. Seutuja asuttavat esimerkiksi jaguaarit, jokidelfiinit, harpyija-kotkat, krokotiilit ja kilpikonnat, lehdenleikkaajamuurahaiset sekä monenlaiset konnat.

Amazonin alueella elää noin 30 miljoonaa ihmistä. Heihin kuuluu myös 270 alueella tuhansia vuosia elänyttä alkuperäiskansaa, jotka ovat pitkän historiansa aikana keränneet runsaasti yksityiskohtaista tietoa sademetsästä ja oppineet hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia harmoniassa luonnon kanssa. Tänä päivänä kuitenkin yhä enemmän muualta tulevia uudisasukkaita asettuu Amazonille kuluttamaan sen luonnonvaroja kestämättömällä tavalla ja muuttamaan alkuperäiskansojen elintapoja.

Suojelutyö on tuottanut tulosta

Iso osa tätä maailman suurinta sademetsää on yhä koskematonta hakkuiden, kaivostoiminnan, karjankasvatuksen ja soijantuotannon aiheuttamista uhista huolimatta. WWF on työskennellyt yhdessä hallitusten, yhteisöjen, järjestöjen kanssa estääkseen näit uhkakuvia toteutumasta.

Työ kuitenkin jatkuu. Lähivuosien kehitys näyttää, kykenemmekö säilyttämään monimuotoisen Amazonin vai pilkkovatko tiet, padot, hakkuut sekä laajenevat pellot ja laitumet sen. Amazonin metsäkato on onneksi viime vuosina kääntynyt laskuun, mutta metsäkadon määrä riippuu pitkälti raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Kun naudanlihan ja soijan hinnat nousevat, sademetsä saa usein väistyä soijapeltojen ja karjalaitumien tieltä.

Muokattu 30.7.2009

Lisätietoa

Muualla verkossa