---

Kosteikot

Kosteikot ovat luonnon aarreaittoja, joiden runsas kasvisto tarjoaa paljon ravintoa ja hyvän elinympäristön eläimille. Kosteikko on kuin pesusieni, joka pidättää veden kulkua ja suodattaa ravinteita. Maailman alkuperäisistä kosteikoista on jäljellä enää puolet.

© WWF / Samuli Korpinen

Kosteikot peittävät noin 5 % maapallon pinta-alasta. Ne säännöstelevät makean veden systeemejä ja hidastavat tulvien etenemistä toimimalla jättiläismäisinä, laakeina "maljakkoina". Tällaiseen maljakkoon valuvan veden virtaamisnopeus hidastuu.

Kosteikkojen kasvillisuudella on tärkeä rooli veden pidättämisessä. Kosteikko toimii kuten pesusieni imiessään tulvavettä ja vapauttaessaan sen hitaasti alajuoksulle, sen sijaan että vesi syöksyisi täydellä vauhdilla mereen. Tämä vähentää tulvatuhoja, erityisesti eroosiota, ja varmistaa tasaisen veden määrän ympäri vuoden.

Kosteikot toimivat myös suodattimina. Ne parantavat veden laatua: kosteikosta poistuva vesi on puhtaampaa kuin siihen saapuva. Kosteikot:

• pidättävät sedimenttejä, ravinteita (esim. typpeä ja fosforia) ja bakteereita sekä
• lsitovat saasteita, kuten raskasmetalleja (esim. elohopea, lyijy) ja tuholaismyrkkyjä.

Koska kosteikot keräävät ravinteita ja sedimenttejä, niillä viihtyy monipuolinen kasvilajisto. Kosteikkohehtaarilla on yli 50 kertaa enemmän biomassaa kuin samankokoisella ruohikkoalueella tai kahdeksan kertaa enemmän kuin viljellyllä maa-alueella. Runsas kasvisto tarjoaa paljon ravintoa ja hyvän elinympäristön eläimille, etenkin linnuille.

Aarreaitta ihmisille

Myös ihmiset hyötyvät kosteikoista monin tavoin. Niillä on vuosisatojen ajan laidunnettu karjaa ja kerätty kaislaa kattojen, majojen ja korien rakennusaineiksi. Kosteikot tarjoavat kalaa, riistaa, marjoja, lääkekasveja ja rakennusmateriaaleja. Niillä viljellään esim. riisiä.

Veden suodattimena toimiminen on tärkeää myös ihmisen kannalta. Makean veden tarpeen arvellaan kasvavan 650 prosentilla seuraavan 30 vuoden aikana maapallon väestön lisääntymisen myötä. Tämä asettaa paineita suojella kosteikkoalueita, joiden tuhoutuminen merkitsee myös makean veden systeemien tuhoutumista.

Kosteikkojen tilan heikkeneminen

Kosteikkojen tilaa ovat heikentäneet:

• maa-alan kuivattaminen esimerkiksi maanviljelyn ja asutuksen tarpeisiin
• turpeen nosto
• saasteet ja
• ekosysteemiin sopeutumattomat tulokaslajit.

Maailman alkuperäisistä kosteikoista on jäljellä enää puolet. Monin paikoin alkuperäisistä kosteikoista on menetetty enemmänkin:

• Alankomaissa 55 % 
• Kalifornian osavaltiossa 90 % ja
• Itämeren maissa maatalousalueiden kosteikoista 90 %.

Vaikka suuntana onkin kosteikkojen palauttaminen, joissakin maissa luonnonkosteikkoja kuivataan edelleen. Kosteikkoja on kuivattu maa- ja metsätalouskäyttöön myös Suomessa. Tämä on

• köyhdyttänyt maaseutumaisemaa
• lisännyt tulvia ja ravinteiden huuhtoutumista järviin ja Itämereen
• pienentänyt riistalintukantoja ja
• vaikuttanut monien maaseudun lintujen, kuten isokuovien, ruisrääkkien ja peltosirkkujen, vähenemiseen.

Kosteikkojen suojelu

Koko maailman kosteikoista on suojeltu 50 miljoonaa hehtaaria, noin Ranskan kokoinen alue. WWF tekee ympäri maailmaa työtä kosteikkojen hyväksi paikallisten ihmisten, viranomaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Kuivattuja luontaisia kosteikkopaikkoja on viime vuosina palautettu takaisin kosteikoiksi, sillä ne ovat usein liian kosteita viljelylle ja alttiita tulville. Kosteikkojen perustamisessa ovat apuna:

• maatalouden ympäristötuki
• maatalouden ei-tuotannollinen investointituki sekä
• erilaiset ympäristöhankkeet, kuten WWF:n kosteikkohanke.

WWF:n raportti kosteikkojen suojelusta

Vain hyvin pieni osa Itämeren maiden jäljellä olevista kosteikoista on suojeltu kansainvälisen RAMSAR-sopimuksen periaatteiden mukaisesti. WWF on julkaissut kosteikkojen suojelusta englanninkielisen raportin "The representation of wetland types and species in RAMSAR site in the Baltic Sea Catchment Area". Tutustu WWF:n kosteikkoraporttiin

Muualla verkossa

• Kansainvälinen RAMSAR-sopimus (englanniksi)