Ilmastonmuutos

Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävien kaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy kuitenkin voimakkaasti. Tämän johdosta maapallon ilmasto lämpenee nopeasti.

Kolme neljäsosaa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun poltosta.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo nyt noussut 1,1 asteella suhteessa vertailukohtana käytettävään esiteolliseen aikaan. Lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseen 1,5 asteeseen onkin päivä päivältä hankalampaa.

Arktisilla alueilla lämpeneminen on viimeisimpien tutkimusten mukaan lähes neljä kertaa maapallon keskiarvoa nopeampaa. Lämpenemisen seurauksena esimerkiksi arktiset merijäämassat sulavat hälyttävää vauhtia, vaikuttaen merenpinnan nousuun koko maailmassa.

Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle. Lajit eivät pysty sopeutumaan nopeasti muuttuviin elinolosuhteisiin ja ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, kuumuusjaksot ja hirmumyrskyt tuhoavat luontoa. Mitä korkeammalle maapallon keskilämpötila nousee, sitä vakavammat seuraukset sillä on luonnolle.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja eläimiin ja sitä kautta myös ihmisten elämään näkyvät jo nyt muun muassa seuraavilla tavoilla:

• Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt.
• Meriveden nousu uhkaa matalia saarivaltioita ja rannikkoalueita.
• Ilmakehän hiilidioksidi liukenee meriin ja aiheuttaa happamoitumista, mikä tuhoaa muun muassa koralleja. Tutkijoiden mukaan yli 90 % koralleista on vaarassa kadota vuoteen 2050 mennessä, ellemme onnistu hillitsemään ilmaston lämpenemistä.
• Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt.
• Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuusjaksot, ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat globaalia ruoantuotantoa sekä aiheuttavat mittavia vahinkoja ihmisille ja luonnolle. Ilmaston lämmetessä nämä ilmiöt tulevat yhä yleistymään.

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin

Ilmastonmuutoksen haitat elinympäristöille ovat mittavia ja muutokset niin nopeita, etteivät lajit ehdi sopeutua niihin. Katso alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on eläimiin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen runsasta vähentämistä. Tärkeimmät yksittäiset keinot hidastaa ilmaston lämpenemistä ovat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen sekä hiilinielujen vahvistaminen.

Ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä polttoaineita – kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä – käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa, ajoneuvojen polttoaineena sekä teollisuusprosessien raaka-aineena. Kaikille niille on kuitenkin olemassa korvaavia ja ilmastolle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti muun muassa tuuli– ja aurinkovoimalla. Teollisuudessa vaihtoehtoiset energianlähteet ovat keskeinen tekijä ilmastovaikutusten vähentämisessä, ja esimerkiksi runsaasti saastuttavan terästeollisuuden tulee siirtyä vähäpäästöiseen tuotantoon pikaisesti.

Ruoan tuotanto on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Päästöjä syntyy etenkin nautakarjan tuotannossa ja maankäytön muutoksissa – esimerkiksi kun metsää raivataan pelloksi. Eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähentämällä voidaan vähentää ruoantuotantoon tarvittavaa pinta-alaa ja siten myös siitä aiheutuvia päästöjä.

Luonto hillitsee ilmastokriisiä

Luonto sitoo valtavan määrän hiiltä. Meret ja maaekosysteemit ovat sitoneet noin puolet ihmisperäisistä päästöistä. Maankäytön muutosten, kuten peltojen raivauksen tai avohakkuiden seurauksena metsien ja maaperän hiilivarastoista päätyy kasvihuonekaasuja ilmakehään. Suomen hiilinielut ovatkin romahtaneet liian suurten hakkuiden, turvemaiden ojituksen sekä luonnon kannalta vahingollisten metsänhoidon tapojen vaikutuksesta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia voidaan kuitenkin vähentää tehokkaalla hiilensidonnalla. Suojelualueilla hiili pysyy tehokkaasti sidottuna biomassaan.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Alueellinen hiilineutraalisuus tarkoittaa, että ilmakehään saa päästää hiilidioksidia vain saman verran kuin sitä saadaan ilmakehästä pois esimerkiksi metsien ja maaperän hiilensidonnan ansiosta. Hiilineutraalisuus on kuitenkin vain välitavoite, ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä. Tämä tarkoittaa negatiivisia päästöjä eli päästöjen määrän ylittävää hiilensidontaa.

Ilmastonmuutos on jo edennyt niin pitkälle, että sen vakavia vaikutuksia koetaan jo nyt. Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut vaikuttavat vuosikymmenien ajan, eikä ole näköpiirissä, että globaalit päästöt saataisiin nollaan lähiaikoina. Siksi ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on panostettava myös sopeutumiseen, eli ilmastonmuutoksen vaikutusten ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen sekä vaikutuksiin varautumiseen. Luonto on tärkein liittolaisemme myös ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumisessa.

Luontopohjaiset ratkaisut voivat torjua ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia, kuten sään ääri-ilmiöistä johtuvia tulvia ja kuivuutta sekä metsäpaloja. Suomessa esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat soiden ennallistaminen ja kosteikkorakentaminen, jotka vähentävät tulvista aiheutuvia haittoja. Jatkuvapeitteinen metsänhoito sekä regeneratiivinen eli uudistava luomuviljely ovat myös hyviä esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista.

WWF Suomi tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista myös kehittyvissä maissa, joissa luontopohjaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi luonnonmetsien suojelu ja ennallistaminen vesistöjen yläjuoksuilla. Kattava metsäpeite yläjuoksulla pidättää maa-ainesta rinteillä ja vähentää siten maa-aineksen huuhtoutumista alajuoksun vesistöihin. Se myös parantaa veden laatua ja vähentää maanvyöryjen riskiä.

Katastrofien torjunnan ja hillinnän lisäksi luontopohjaiset ratkaisut tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Nykyiset teollistuneet maat ovat pitkälti luoneet vaurautensa hyödyntämällä halpaa fossiilista energiaa. Tästä aiheutuneet päästöt ovat aiheuttaneet nykyisen ilmastokriisin.

Jotta voisimme torjua ilmastonmuutosta oikeudenmukaisesti, Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää päästöjään huomattavasti enemmän kuin köyhimpien maiden. Meidän tulee myös käyttää resurssejamme ilmastokestävien ratkaisujen kehittämiseen koko ihmiskunnan hyödyksi. Ilmastorahoitus on tärkeä osa kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt hyvin rajusti monen kehittyvän maan luontoon ja asukkaisiin. Näissä maissa korostuvat erilaiset sopeutumistoimet.

Myös EU:n ja Suomen sisäisen ilmastopolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Eri ihmisryhmillä on erilaiset kyvyt pysyä mukana käynnissä olevassa suuressa muutoksessa, kun fossiilisista polttoaineista ja turpeen poltosta luovutaan. Kokonaisia elinkeinoja ja ammatteja häviää ja uusien toimeentulomahdollisuuksien löytämiseen tarvitaan uudelleenkoulutusta sekä yhteiskunnan tukea. Muutokset esimerkiksi energiatuotteiden hinnoissa vaikuttavat ihmisten elämään hyvin eri tavoin riippuen heidän varallisuudestaan. Energiaa säästävät ratkaisut ovat usein pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattavia, mutta niiden käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja. Siksi poliittiset ohjauskeinot pitää myös Suomessa muokata oikeudenmukaisiksi.

Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:

Jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Merkittävimmät kasvihuonekaasuja vähentävät arjen teot liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Omien kulutusvalintojesi lisäksi voit vaikuttaa myös vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.