Matkailun vaikutukset

Matkailu on maailman mittavin elinkeino. Matkailu muodostaa 11 % maailman bruttokansantuotteesta, ja siihen liittyviä työpaikkoja on maailmassa lähes 200 miljoonaa – kymmenesosa kaikista maailman työpaikoista. Ristiin rastiin maapalloa matkustaa vuodessa yhteensä 800 miljoonaa matkailijaa. Matkailun määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

© Cat Holloway / WWF-Canon

Noin viidesosa maailman matkailusta suuntautuu kehitysmaihin

Kehitysmaamatkailussa liikkuu vuosittain yli sata miljardia euroa. Suurin osa tästä rahasta, noin 60–90 %, palaa kuitenkin suoraan teollisuusmaihin.

Matkailu on massiivinen ympäristön kuormittaja

Maailman lomamatkoista noin 40 % tehdään lentäen. Matkan ympäristörasituksesta huomattava osa syntyy lentomatkan aikana. Liikenteestä, erityisesti lento- ja automatkoista syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka voimistavat ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi lento Thaimaahan ja takaisin tuottaa keskimäärin kaksi ja puoli tonnia hiilidioksidia kutakin matkustajaa kohden. Lentäminen kuluttaa myös runsaasti energiaa: esimerkiksi Thaimaan-matkan tapauksessa noin 4000 kWh eli määrän, jolla polttaisi 40 watin hehkulamppua 100 000 tuntia (runsaat 11 vuotta).

Suosittujen matkakohteiden vesiluonto on usein lujilla

Monilla etelän lomarannoilla rantavedet ovat likaantuneet, mikä johtuu suurten matkailijamäärien jätevesipäästöistä. Etenkään kehitysmaissa ei yleensä ole mahdollisuuksia samantasoiseen jätevesien puhdistukseen kuin meillä.

Luonnon herkkyys vahingoittumiselle on erilainen eri paikoissa

Eräissä matkailukohteissa on jo tapahtunut selviä vaurioita, esimerkiksi koralliriuttojen peruuttamatonta vaurioitumista jätevesipäästöjen ja korallien keruun takia. Useat muut alueet ovat uhattuina.

Uhanalaiset lajit kärsivät matkamuistokaupasta

Muun muassa simpukan- tai kotilonkuorilla, koralleilla, kilpikonnanluulla, krokotiilin- ja käärmeennahalla, turkiksilla ja norsunluulla käytävä kauppa uhkaa suistaa useita lajeja sukupuuton partaalle. Ongelma jatkuu niin kauan kuin niistä tehdyille esineille riittää ostajia.

Roskaantuminen on paitsi esteettinen haitta, myös hengenvaara eläimille

Delfiinit, merikilpikonnat ja monet muut eläimet erehtyvät usein nielemään meressä kelluvia muoviroskia, jotka niiden silmissä muistuttavat pinnalla kelluvaa kalaa. Muovin aiheuttamaan suolitukokseen kuolee lukemattomia merieläimiä vuosittain.

Matkailu saattaa uhata alkuperäiskansojen asuinalueita

Alkuperäiskansat - maansa vanhimmat asukkaat - joutuvat pahimmassa tapauksessa väistymään asuinalueiltaan uusien matkakohteiden levittäytyessä niille. Jotkut alkuperäiskansat ovat joutuneet luopumaan perinteisistä elintavoistaan ja toimimaan pelkkinä turistivetonauloina.

Matkailun aiheuttamia haittoja voi vähentää

Sekä matkanjärjestäjä että matkailija itse voivat pienentää aiheuttamaansa kuormitusta monin tavoin. Matkailija voi esimerkiksi:

• vertailla hotelleja ja kysellä, mitä niissä on tehty veden ja energian säästämiseksi sekä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi.
• säästää vettä ja energiaa myös itse. Kanarian saarilla keskimääräinen luksushotellissa asuva matkailija kuluttaa vajaassa kolmessa viikossa saman verran vettä kuin paikallinen maanviljelijä vuodessa.

Tutustu WWF:n matkailuvinkkeihin siitä, kuinka matkan aiheuttamaa ympäristökuormitusta voi pienentää.

Matkailun voi myös suunnitella luonnonsuojelua edistäväksi

Erikoistuneilla luontomatkoilla ympäristökuormitus minimoidaan ja tuloja käytetään matkakohteen luonnon suojelemiseen. WWF tarkoittaa kestävällä luontomatkailulla vastuullista matkustamista, joka edistää luonnonympäristön suojelua ja alkuperäisväestön hyvinvointia.

Esimerkiksi Brasiliaan tulee vuodessa 5 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista 200 000 luontomatkailijoita – ja määrä kasvaa.

Parhaimmillaan ekomatkailu yhdistää luonnon ja paikallisten asukkaiden edun

Keskeinen osa ekomatkailua on, että matkat suunnitellaan paikallisten asukkaiden kanssa ja heitä hyödyttäviksi. Kehitysmaissa matkailu voi tuoda esimerkiksi paikallisväestölle tuloja ja kannustaa heitä samalla säilyttämään alueen luontoa, joka on matkailun houkutin ja edellytys. Kestävää ja reilua matkailua tukee myös kohdemaan paikallisten palvelujen suosiminen.

Etenkin kehitysmaissa paikallisten asukkaiden toimeentulovaihtoehdot ovat usein vähissä. Jos paikallisväestö saa toimeentuloa luontomatkailusta, paineet metsien hakkuisiin, eläinten salametsästykseen tai muuhun luonnon kestämättömään käyttöön vähenevät.

Lisätietoa

• Matkailu

Muualla verkossa

• Travel smart (kansainvälinen WWF)
  
• Suomen luomumatkailuyhdistys
  
• Reilun matkailun yhdistys