Maapallon luonnonvarat hupenevat, kun elämme vuodesta toiseen yli varojemme. (c) Juan Carlos Del Olmo Castillejo / WWF Spain

Ihmiskunta on tänään, Maailman ylikulutuspäivänä 25.9., kuluttanut luonnon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi eletäänkin pikavipeillä.

Maailman luonnonvarojen kulutusta mitataan ekologisella jalanjäljellä, jonka laskee riippumaton Global Footprint Network. Sen avulla voidaan määrittää vuodesta se päivä, jolloin ihmiskunta alkaa elää yli varojensa.

Talouskriisi siirsi ylikulutuspäivää

Maailman ylikulutuspäivä siirtyi tänä vuonna paria päivää myöhemmäksi kuin edellisenä vuonna, koska Global Footprint Network otti maailman talouskriisin huomioon laskelmissaan. Onko lama siis mahdollisuus maailman luonnonvarojen kannalta?

”Jos onnistuisimme toistamaan vuosisadan talouslaman joka vuosi, voisimme todennäköisesti vuosi vuodelta myöhentää ylikulutuspäivää”, ironisoi tutkija Tuomas Mattila SYKE:stä Maailman ylikulutuspäivän tiedotustilaisuudessa.

Myöskään WWF:n mielestä talouslama ei tietenkään olisi mikään kestävä ratkaisu. Kun taloudellinen toimeliaisuus joskus elpyy, luonnonvarojen ylikulutus jatkuu entiseen tapaan.

Hyvinvointia ilman ryöstökulutusta?

Talouslama on suunnaton tragedia suurelle joukolle yksityisiä ihmisiä. Ihmisten hyvinvointi pitäisikin pystyä varmistamaan siten, että luonnon rajoja ei jatkuvasti ylitetä.  Useat tuoreet raportit osoittavat, että ”vihreän” tai ”uuden” talouden avulla voi luoda suunnattomasti uusia työpaikkoja ja että investoinneille on mahdollista saada katetta tavoilla, jotka tuottavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvaroja.

Onnellisuus lisää hyvinvointia

Merkkejä uudenlaisesta ajattelusta on näkyvissä:  Nobel-palkitun taloustieteilijän Joseph Stiglitzin johtama työryhmä pohti Ranskan presidentti Sarkozyn pyynnöstä puolitoista vuotta, miten talouden ja hyvinvoinnin edistämistä voisi mitata paremmin kuin nykyisin usein käytetyllä bruttokansantuotteella.

Raportin mukaan taloudellisesta kasvusta pitää ottaa huomioon myös se, kuinka ekologisesti kestävää kasvu on. Myös subjektiiviset ja hankalasti mitattavat käsitykset hyvinvoinnista, eli esimerkiksi ilon, onnellisuuden ja toiveikkuuden kokemukset pitäisi huomioida.

”Olisi absurdia väittää, ettei onnellisuus lisää hyvinvointia”, yksi raportin pääkirjoittajista, Amartya Sen sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.

Jäämme toiveikkaasti odottamaan uusia onnen ja ilon mittareita!

Global Footprint Network
WWF:n Low Carbon Jobs for Europe -raportti (englanninkielinen pdf-tiedosto)
UNEP:n taustapaperi vihreistä työpaikoista (englanninkielinen pdf-tiedosto)