Kampin ostoskeskuksen aulassa on nähtävillä upea ilmainen valokuvanäyttely. Dayakit – Sateen lapset -näyttelyssä on esillä Petri Mularin teoksia dayak-alkuperäiskansan elämästä sademetsissä Borneon Sydämessä. Petri osallistui A-lehtien kuvaajana  WWF:n mediamatkalle Indonesiaan Borneon saarelle viime vuoden huhtikuussa.

Rauhoitu hetkeksi kotimatkalla tai ostoksilla Borneon monimuotoisia ja kauniita kasvoja hämmästellen.

Video: Dayakit – Sateen lapset

• Lue lisää WWF Suomen sademetsähankkeesta Borneossa.
• Apu-lehden sivuilla paljon lukemista ja katseltavaa Borneolta.
• Näyttelyn Facebook-sivu.

Yksi Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen kuumimmista ja tunteita herättävimmistä aiheista ovat olleet kehitysmaiden sademetsät. Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle 2 asteen on mahdotonta, jos trooppista metsäkatoa ei saada pysäytettyä.

Öistä kädenvääntöä

Kehitysmaiden metsäkatoa ja ns. REDD- mekanismia käsittelevä neuvotteluteksti on kahden viikon kokouksen aikana ehtinyt vaihtaa muotoansa useampaan otteeseen. Virkamiesten yötä myöten kestävät neuvottelut ovat pyrkineet metsäkadosta aiheutuvien päästöjen vähentämisen lisäksi turvaamaan niin luonnon monimuotoisuuden kuin alkuperäiskansojen oikeudet. REDD-neuvottelujen käänteistä voi lukea lisää The center for People and Forests järjestön REDD-blogista.

Sademetsät ovat joutuneet myös etelän ja pohjoisen välisen ilmastopelin pelinappulaksi; sitä mukaa kun teollisuusmaiden päästövähennys- sekä rahoitussitoumukset ja hiilinielulaskentamenetelmät ovat menneet huonoon suuntaan, ovat kehitysmaiden sitoumukset metsäkadon vähentämiseksi pudonneet neuvottelutekstistä.

Niinpä – miksi ihmeessä köyhien kehitysmaiden tulisi sitoutua tiukkoihin tavoitteisiin ja aikatauluihin, jos rikkaat teollisuusmaat – metsien roihutessa ja jäätiköiden sulaessa – vain pyörittelevät peukaloitaan?

Intoa riittää

Sademetsät ovat saaneet Kööpenhaminassa suurta huomiota niin Walesin Prinssi Charlesin luotsaamana kuin Yhdysvaltojen ja muiden rikkaiden teollisuusmaiden 3,5 miljardin dollarin rahoituslupauksen myötä. Intoa metsien pelastamiseksi siis riittää, mutta pelkillä kädenpuristuksilla ja tsemppimielellä ei metsäkatoa pysäytetä. Siihen tarvitaan kunnianhimoisen ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen lisäksi vastuullisuutta niin globaaleilta paperin-, lihan- ja biodieselin tuottajilta kuin myös meiltä, tavallisilta hyödykkeiden kuluttajilta.  

 Act Now!

Ensi yönä maailma saa toivottavasti kuulla hyviä uutisia. WWF toivoo, että uusi ilmastosopimus sisältää tiukat tavoitteet metsäkadon ja siitä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen lopettamiseksi kokonaan. Tämän tavoitteen ohella sopimuksen tulee turvata luonnon monimuotoisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Metsäiset kehitysmaat ovat tuoneet omat sademetsänsä neuvottelupöytään. Nyt on muun maailman aika sitoutua tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin ja riittävään rahoitukseen. Obamat, Zarkozyt ja Jintaot – act now!

Mattojen tamppaus olisi ollut muksuna jännempää, jos olisin tiennyt, että mattopiiskani oli kasvanut sademetsässä. Olisin nähnyt mielessäni Tarzanin, joka kiljuen mätkii mattojaan juuri samanlaisella piiskalla kuin omani. Rottinki on hieno materiaali myös muista syistä.

Harva tietää, että rottinkituoleista ja mattopiiskoista tuttu materiaali on peräisin Aasian sademetsistä, jossa se kiipeää villinä pitkin jättiläispuita.

Rottinki on palmu. Se on metsässä kävellessä kivuliaan helppo tunnistaa. Ohutta runkoa peittää tiheä piikitys, jolla kasvi suojelee mehukasta varttaan eläimiltä. Toisin kuin bambun, rottingin runko ei ole ontto. Varren sisus on hyvänmakuista. Borneossa rottinkikeitto kuuluu arkiruokiin siinä missä hernesoppa suomalaiseen ruokavalioon.

Rottingit vaativat muita puita kasvaakseen. Rottingin keräys onkin hyvä syy säästää sademetsä hakkuilta ja kerätä tasaisempaa tuloa keräilytuotteilla. Rottingista tehdään huonekalujen ja ruoan lisäksi koreja, ansoja, lääkkeitä, koristekasveja, väriaineita, astioita ja jopa siltoja. Rottinki tarjoaakin paljon erilaisia mahdollisuuksia ansaita elantoa ja näin kehittää elinkeinoaan.

Video – Rottingin korjuuta Borneon sademetsässä

Rottinkilajit ovat puutteelisesti tunnettuja, mutta lajeja arvioidaan olevan yli 600. Puutteellisesta tutkimustiedosta johtuen myös lajeihin kohdistuvat uhat ovat vain arvioiden varassa. Vaikka rottinki vaatii metsää kasvaakseen ja sen käytön voidaan katsoa näin tukevan vastuullista metsien käyttöä, sitä kerätään paikoin nopeammin kuin se ehtii uudistua. Yksittäiset rottinkipopulaatiot ja -lajit ovat tästä johtuen uhattuina.

WWF kehittää Mekongin alueella, Kaakkois-Aasiassa, yhdessä paikallisten kanssa kestävää rottingin tuotantoa, jotta  tämän monipuolisen kasvin käyttö ei uhkaisi rottinkilajien tulevaisuutta, ja sen käytön mahdollisuudet köyhyyden poistamisessa voitaisiin hyödyntää.

Vastuullisen rottingin tuotannon ohjelma auttaa WWF:ä turvaamaan Mekongin metsät samalla kun se monipuolistaa ja kehittää paikallisyhteisöjen elinkeinoja. Kestävän korjuun lisäksi ohjelma kehittää keinoja vähentää kemikaalien käyttöä jalostuksessa.

Pikkujoulukutsuja tupsahtelee sähköpostiin ja postilaatikkoon. Ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää hauskoja hetkiä mukavien ihmisten kanssa.

Huomasin Borneossa erään merkittävän eron paikallisen ja suomalaisen juhlakultuurin välillä. Borneolaiset osaavat yhä juhlia itse. Olemme jostain syystä ajautuneet Suomessa tilanteeseen jossa maksamme siitä, että muut juhlivat puolestamme.

Olemme juhlien katselijoita ja kuuntelijoita. Kuuntelemme muiden tekemää musiikkia ja jopa katselemme muiden tanssia. Meille juhlien katselijoille jää rooli vain juoman kuluttajina ja musiikin yli huutajina.

Saimme huhtikuussa kunnian osallistua Tumbang Jojang -kylän järjestämään tervetuliaisjuhlaan. Kylä on yhteistyökylämme Borneon sademetsähankkeessamme.

Meno oli reipasta. Laulaja vaihtui megafonin ääressä tasaiseen tahtiin, ja paikallinen kitara, sape, sekä gongit tahdittivat hypnoottisia lauluja. Jammailimme toteemin ympärillä perinteistä koreografiaa tapaillen pikkutunneille saakka.

Otetaanpa tulevissa pikkujouluissa mallia dayakeilta ja juhlitaan ja viihdytetään toisiamme DIY-meiningillä. Hauskempaa ja edullisempaa.

WWF Suomen Sademetsätiimin puolesta kajautan teille riemukasta pikkujoulukautta 2009!

Video – Tervetuliaisjuhla dayak-kylässä Borneon Sydämessä

WWF katsoo, että kestävä ja oikeudenmukainen sademetsien suojelu vaatii kaikkien metsistä hyötyvien osapuolten osallistumista suojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Kun kaikkia osapuolia on kuultu ja suojelu toteutetaan yhteisten suunnitelmien mukaan, myös suojelustatusta kunnioitetaan.

Paikallisyhteisöjen äänellä on tärkeä rooli WWF Suomen Borneon sydän kenttähankkeessa. Projektimme työntekijät kiertävät valtavan hankealueemme sademetsäkyliä jokiveneiden ja jeeppien kyyditseminä.

Tavoitteenamme on auttaa metsärajan kyliä auttamaan itseään. Neuvomme, kuinka he voivat vahvistaa perinteisten maankäyttöoikeuksien sitovuutta ja näin vahvistaa oikeuksiaan metsienkäyttöä koskevissa neuvotteluissa paikallishallinnon kanssa.

Kyläläiset ovat muun muassa kartoittaneet alueensa luonnonvaroja ja muita heille tärkeitä asioita. Kylä kylältä on lähtenyt kehittämään elinkeinoaan yhdessä WWF:n kanssa. Uskomme, että monipuolistamalla paikallisten elinkeinoja ja parantamalla heidän taitojaan esimerkiksi pienyrittäjyydessä, kyläläisten toimeentuloturva paranee ja houkutus laittomista hakkuista saataviin tuloihin vähenee.

Video – WWF Suomi tukee paikallisyhteisöjä Borneolla

Borneo-videoiden sarjan toisessa osassa pääsette kurkistamaan kanssamme syvälle Borneon sademetsien sydämeen. Luvassa huikaisevan upeita näkymiä yhdeltä maailman monimuotoisimmista alueista. Tervetuloa mukaan retkelle Borneon sydämeen!

Kuva cc: Diane Duane

WWF julkaisi tänään kansainvälisen palmuöljypisteytyksensä. Pisteytyksestä selviää, mitkä europpalaiset palmuöljy-yritykset ovat siirtyneet sanoista tekoihin, ja ketkä ovat vasta taipaleensa alussa. Palmuöljytuotanto on Kaakkois-Aasian merkittävin syy sademetsien hakkuille.

WWF Suomi on jakanut jo kahden vuoden ajan suurelle joukolle suomalaisia palmuöljy-yrityksiä kattavaa ja ajankohtaista tietoa siitä, kuinka he kykenevät kantamaan vastuunsa palmuöljyhankinnoissaan ja kohota sademetsän sankareiksi.

WWF Suomi lisäsi pisteytykseen neljä suomalaista johtavaa elintarvikealan palmuöljy-yritystä: SOK:n, Keskon, Raision ja Mildolan. WWF halusi näin seurata, kuinka nämä keskeisimmät palmuöljyvaikuttajat ovat kehittäneet hankintansa vastuullisuutta WWF:n kaksi vuotta sitten julkaiseman kotimaisen raportin ja yrityksille jakaman tiedon innostamina.

Kolme näistä neljästä suomalaisyrityksestä on aloittanut matkansa kohti vastuullista hankintaa, mutta tekemistä riittää vielä ennen kuin me suomalaiset saamme kaupasta vain tuotteita, jotka eivät kaada sademetsiä.

Kymmenen yritystä sai pisteytyksessä yli 20 pistettä, mikä osoittaa selvää edistystä vastuullisen palmuöljyn käytössä. Korkein mahdollinen pistemäärä oli 29. Yksikään suomalainen yritys ei yltänyt tälle vastuullisuuden tasolle.

Suurin osa yritystä sijoittui 5-20 pisteen välille. Näistä muutama on osoittanut selvää edistystä, mutta suurin osa on vasta aloittanut toimet vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käytön lisäämiseksi. Suomalaisista yrityksistä SOK (10,5 pistettä), Mildola (9 pistettä) ja Ruokakesko (5 pistettä) sijoittuvat tähän vastuulliseen hankintaan heränneiden joukkoon.

Neljäs mukana ollut suomalaisyritys, palmuöljytuotteiden nykyinen jälleenmyyjä ja entinen valmistaja Raisio (1 piste), sijoittui niiden 19 yrityksen joukkoon, jotka saivat mittarissa vain 0-3 pistettä. Näin vähäiset pisteet tarkoittavat, että yritykset eivät ole tehneet juuri mitään lisätäkseen vastuullisen palmuöljyn käyttöä.

Yksittäisiä tuloksia tärkeämpää on nyt se, kuinka yritykset toimivat tästä eteenpäin, jotta niiden ympäristövastuu paranisi ja sademetsät säilyisivät. Mikä suomalaisyritys sitoutuu seuraavaksi kantamaan yritysvastuunsa? Jännittävää…

Elintarvike- ja kosmetiikkayhtiöiden tulee:

1. Liittyä vastuullista palmuöljytuotantoa kehittävän RSPO-yhdistyksen jäseniksi
2. Sitoutua siirtymään sataprosenttiseen sertifioidun vastuullisen palmuöljyn käyttöön viimeistään vuoteen 2015 mennessä
3. Aloittaa siirtyminen vastuulliseen palmuöljyhankintaan välittömästi

Palmuöljyn vastuullisuuden takaa vain RSPO-sertifikaatti. Jäsenyys RSPO:ssa ei ole tae vastuullisesta tuotannosta.

Ruokamme valmistuksessa käytetään enemmän luonnonvaroja kuin mitä kuluu muihin elämän osa-alueisiin kuten liikkumiseemme tai asumiseen, ja ruuan tuotanto aiheuttaa liikennettä suuremmat kasvihuonekaasupäästöt. Me kuluttajat voimme kannustaa yrityksiä pienentämään meidän jokaisen ekologista jalanjälkeä sademetsissä:

• Kysy tuoteselosteessa mainitun rasvan tai öljyn laatua ja alkuperää kauppiaalta tai suoraan tuotteen valmistajalta.
• Kysy tarjoilijalta ravintolan käyttämän kasvirasvan laatua.
• Suosi tuotteita, joissa on käytetty vastuullista palmuöljyä tai vaikka rypsiöljyä. Palmuöljyn tulee olla sertifioitua, jäsenyys RSPOssa ei ole tae vastuullisesta tuotannosta.
• Nyt julkaistu palmuöljypisteytys on kätevä työkalu vastuullisten tuotteiden valintaan.

Vaikka palmuöljysektorilla kokonaisuudessaan on vielä pitkä matka vastuullisuuteen, yritykset näyttävät kuitenkin liikkuvan oikeaan suuntaan aikeissaan siirtyä vastuullisen palmuöljyn käyttöön. WWF toivoo, että tämä kehitys jatkuu, ja on valmis tukemaan yrityksiä tässä prosessissa.

WWF:n palmuöljypisteytys 2009 (englanniksi)

WWF Saksa julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jossa oli selvitetty saksalaisissa lastenkirjoissa käytetyn puun alkuperää. Tutkituista 51 kirjasta 19 sisälsi merkittäviä määriä trooppista puuainesta. Koska kirjoista löydettyjä puulajeja ei viljellä plantaaseilla, voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, että puu on peräisin luonnonmetsistä.

Näin kirjamessujen ollessa käynnissä kustantamojen ja paperin ostajien olisikin syytä kiinnittää huomiota käyttämänsä paperin alkuperään. WWF suosittelee käyttämään vain FSC-merkittyä tai kierrätyspaperia, sillä FSC on tällä hetkellä ainoa luotettava sertifiointijärjestelmä.

WWF pitää vähimmäisvaatimuksena FSC controlled wood -järjestelmää. Sen avulla metsäteollisuusyritykset pystyvät jäljittämään puuraaka-aineensa aina alkuperämetsään saakka ja näin välttämään laittomista lähteistä tulevaa puuta.

Hyvä apu paperihankintoihin niin kustantamoissa kuin esimerkiksi toimistoissakin on WWF Paperiopas sekä sen yhteydestä löytyvä Paperimittari. Niiden avulla on helppo tehdä vastuullisia paperihankintoja ja edistää näin trooppisten metsien säilymistä niin, ettei tulevien sukupolvien tarvitse lukea sademetsistä vain kirjoista (tai paperin raaka-aineen loputtua sähköisiltä lukulaitteilta).

Kuvasimme Suvin kanssa kovalevykaupalla videota huhtikuun hankematkalla Borneon sydämessä. Kulutusviidakossa ehdimme kertoa matkaterveiset tuoreeltaan valokuvien kera. On videoiden aika.

Julkaisemme pikkuhiljaa seitsemisen videoklippiä huhtikuun hankematkalta aivan Borneon sademetsien sydämeen. Luvassa on ainakin kävelyretki sademetsään, vierailu laittomalla  kaivoksella ja dayak-kansan tervetuliaisbileet joista voi ottaa mallia tuleviin pikkujouluihin.

Tässä ensimmäisessä videossa saamme yleiskuvan Borneon kuumista sademetsistä ja WWF Suomen suojeluhankkeesta. Laittakaa kiertoon jos lämpenette.

Kenttähankkeemmehan on osa maailman mittavinta käynnissäolevaa sademetsien suojeluohjelmaa Borneon Sydän aloitetta. Indonesian, Malesian ja Brunein hallitukset vetävät WWF:n tukemina suojeluohjelmaa jonka tavoitteena on turvata Borneon saaren vielä jäljellä olevan sademetsäsydämen tulevaisuus. Alue vastaa yli puolta Suomen pinta-alasta.

Käy tutustumassa myös reissulla mukana olleiden toimittajien hengentuotoksiin:

• YleX:n Borneo-sivulta löytyy kuvia ja videoita
• Apu: Sateen lapset
• Apu: Petollinen palmuöljy
• Apu: Jätkän oma kulta
• Apu: Puutarhatuolisi alku

Kuva (c) WWF Borneon Sydän suojeluohjelman alue rajattu valkoisella pisteviivalla. WWF Suomen hankealue Muller-Schwaner on numero 21

Sademetsät ovat merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsät sitovat valtavat määrät hiiltä sekä kasveihin että maaperään. Jos metsät hakataan, hiili vapautuu ilmakehään ja lämmittää maapalloa.

Katso Google Earthista, mitä WWF ja muut järjestöt tekevät sademetsien suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tutustu mm. Borneolla sijaitsevien Sebangaun suosademetsien suojeluun tai lähde Al Goren kanssa virtuaaliselle maailmanympärysmatkalle tutustumaan erilaisiin ilmastoprojekteihin.

Google Climate Tour