Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde?
10.12.2009

Suomalainen metsä on hiilinielu. Kuva Päivi Rosqvist @ WWF
Yksi Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden suurimmista kädenväännöistä tullaan käymään Suomen metsistä. Suuri kysymys kuuluu; ovatko Suomen metsät hiilen nielu vai päästölähde ja kuinka tämä ongelma ratkaistaan yhteisen maapallomme hyväksi?
Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin niitä hakataan. Tämä tarkoittaa, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Metsähiilinielumme suuruus on tällä hetkellä n. 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien määrä kuitenkin vaihtelee mm. hakkuiden seurauksena, joten ymmärrettävästi myös hiilinielun suuruus muuttuu.
Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen siitä kuinka ns. LULUCF-sektori, eli maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät –sektori tullaan sisällyttämään tulevaan ilmastosopimukseen. Erityisen ongelmallisia ovat metsien hiilinielua ja päästöjä määrittelevät laskentasäännöt, joiden monimutkaisuutta voi vaan kauhistella. ”Yksinkertaisuudessaan” asia menee näin:
Mitä Suomi haluaa
Suomi haluaa, että jos tietyllä ajanjaksolla metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, ovat ne hiilinielu. Hiilinielukysymyksessä Suomi kannattaa mallia, jossa rangaistuksia ei anneta, jos metsien kasvu on tulevaisuudessakin suurempi kuin hakkuut huolimatta siitä, että hiilinielu todellisuudessa pienenee. Suomi voi esimerkiksi ennustaa hiilinielun olevan 13 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämä olisi kuitenkin n. 20 miljoonaa tonnia pienempi hiilinielu kuin vuonna 2008 ja 10 miljoonaa tonnia pienempi kuin vuonna 1990. Hiilinielu on siis pienentynyt huomattavasti. Tästä hiilinielun pienenemisestä Suomi ei kuitenkaan halua joutua vastuuseen millään tavalla.
Mitä maapallo tarvitsee
WWF ja monet muut tahot toivovat, että metsien hiilinielun suuruus perustuu historialliseen vertailujaksoon. Tämä tarkoittaa sitä, että suuret hakkuut näkyvät laskelmissa hiilinielun pienenemisenä.
Totuus on, että jos vuonna 2020 hiilinielu on pienempi kuin 2008, on tämä erotus, eli esimerkiksi 20 miljoonaa tonnia hiiltä, karannut hiilidioksidina ilmakehään. Ilmastomme kannalta tämä päästölisäys tulee hyvittää esimerkiksi vähentämällä päästöjä muilla sektoreilla.
Vielä ei ole liian myöhäistä näyttää hyvää esimerkkiä
Nielulaskentakeplottelun vuoksi Suomi on välinpitämätön ja antaa huonon esimerkin muille maille. WWF kehottaakin Suomea ryhdistäytymään. Vielä ei ole liian myöhäistä olla edelläkävijä metsänhoidon lisäksi myös ilmastonhoitajana!

