Kansainvälisen WWF:n maatalous- ja markkinaneuvonantaja Jason Clay kävi pitämässä TED-talkeissa samaisen esityksen, jonka olen tottunut pitämään suomalaisille yhtiöille. Esityksemme pääviestinä on, että sektoreiden suurimmilla yhtiöillä on tehokkaat vaikutusmahdollisuudet siihen, saavuttaako ihmiskunta kestävät tuotanto- ja kulutustavat. WWF uskoo, että se voi varmistaa tuotantotavoissa nopeimmat ja suurimmat positiiviset muutokset tekemällä sisältölähtöistä yhteistyötä näiden pullonkaulayritysten kanssa.

Video – Jason Clay: How big brands can help save biodiversity

(lisää…)

Yalen yliopiston professori Gus Spethin artikkeli uuden talouspolitiikan tarpeesta on voimakas. Speth pohtii,  miksi nykyinen talousmalli ei täytä sille asetettuja odotuksia. Miksi se epäonnistuu hyvinvoinnin luomisessa, demokraattisten mahdollisuuksien ylläpidossa ja ympäristön laadun ylläpidossa? Yalen professori pitää taloudellisen, sosiaalisen, ympäristö- ja poliittisen kriisin taustalla vallalla olevaa uskoa jatkuvaan talouskasvuun. (lisää…)

Olin pari viikkoa sitten Helsingin kaupunginvaltuuston kuultavana palmuöljybiodieselin ympäristövaikutuksista. Valtuusto päätti viime vuonna selvittää Neste Oilin myymän palmuöljypohjaisen biodieselin ympäristöystävällisyyden, kun eräs kaupunginvaltuutettu oli tehnyt aloitteen biodieselin testauksen lopettamisesta HSL:n busseissa. Nyt HSL on tehnyt  päätöksen lakkauttaa biodieseltestaus tämän vuoden lopussa taloudellisista syistä johtuen. (lisää…)

Kansakunnan varallisuuden kasvattaminen tuotantoa ja kulutusta lisäämällä on perinteisesti nähty keinona lisätä hyvinvointia ja onnellisuutta. Toistaiseksi se on perustunut luonnonvarojen lyhytnäköiseen ja kestämättömään hyödyntämiseen: Maailmanlaajuisesti käytämme tällä hetkellä luonnonvaroja 1,4-kertaisesti niiden uusiutumiskyvyn. Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin luonnonvaroja 2,5 maapallon verran. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen kulutukseen perustava talouskasvu on mahdotonta, sillä se johtaa ekosysteemien peruuttamattomaan romahdukseen. (lisää…)

Kalasta ja kalansyönnistä puhutaan enemmän kuin koskaan. Perinteiseen keskusteluun on tullut uusi näkökulma: voiko syömäni kala olla jopa uhanalainen tai laiton?

Vastaus on, että kyllä voi. Kala voi siis olla samanaikaisesti äärimmäisen uhanalainen ja käytössä oleva elintarvike. Esimerkiksi sinievätonnikalan kauppa on niin suurta bisnestä, että sen kansainvälisen kaupan rajoittaminen epäonnistui CITES-kokouksessa Dohassa alkuvuodesta 2010, kuten lehdistä saitte lukea.

Toisin kuin suurin osa elintarvikkeiden raaka-aineina käytettävistä eläimistä, kalat ovat villieläimiä, jotka pyydetään luonnonpopulaatioista.

Esimerkiksi nautaa onnistumme epäilemättä muun ympäristön kustannuksella kasvattamaan aina vain lisää, mutta kalat me voimme todellakin syödä loppuun.

(lisää…)

“WWF tavoittelee maailmaa, jossa kaikilla on korkea hyvinvointi ja jossa voimme nauttia terveestä ja onnellisesta elämästä käyttämällä oikeudenmukaisen osan planeetan resursseista.”

Julkaisimme tänään Onnellisuuspoliittisen manifestin, joka tarjoaa konkreettisia keinoja lähteä toteuttamaan yhdelle planeetalle sopivaa elämäntapaa. Manifestista löytyy myös suosituksia toimenpiteistä, joilla poliitikot voivat tukea aktiivista kansalaisuuttamme.

Maapallolle sopiva elämäntyyli tuottaa aitoa hyvinvointia tavoilla, jotka pienentävät samalla henkilökohtaista ympäristörasitettamme. Saamme elämäämme merkityksellistä sisältöä siirtymällä pikamielihyvän tavoittelusta eli kulutusvoiman jatkuvasta kasvattamisesta ja aineellisen kulutuksen oravanpyörästä aktiiviseen vapaa-aikaan. Muiden kanssa yhdessä tekeminen on ensisijaisen tärkeää hyvinvoinnillemme. Nämä ovat ehkä manifestin keskeisimmät viestit. Hyvinvointi ja onnellisuus on merkityksellisestä tekemisestä rakentuva jatkuva prosessi.

Planeetan elämän edellytysten ylläpidon ja ihmisten hyvinvoinnin tulisi olla politiikan keskeisin tavoite, johon muita tavoitteita peilataan. Tuntuu, että nykypolitiikka on sekoittanut perinteiset hyvinvoinnin tavoittelun keinot itse tavoitteeseen. Yhteiskunnan muut tavoitteet alistetaan talouskasvulle, joka perustuu yhä uusiutuvien luonnonvarojen ylikulutukseen.

Luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva bruttokansantuotteen kasvu ei tuota enää länsimaissa hyvinvointia. Päinvastoin, se vaarantaa ekosysteemien, ihmisten, muiden lajien ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Kulutamme luonnonvaroja 40 % nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Elämme siis velaksi. Planeetan resurssien velaksi kuluttaminen on erityisen vakavaa, koska kukaan ei tule velkakriisin uhatessa pelastamaan ja maksamaan laskua.

Hyvinvointimme, joka mahdollistaa onnellisuuden, perustuu hyvinvoivaan luontoon ja ekosysteemeihin. Tämä rajallinen pääoma tulee jatkossa huomioida taloudessa. Luonnonvarojen käytön tulee olla oikeudenmukaisesti jaettu – ei vain yhteiskuntien sisällä vaan myös globaalisti ja ylisukupolvisesti. Hyvinvointia voidaan nostaa samalla kun sopeutamme taloutemme yhden planeetan mittoihin.

Suomalaiset voivat nostaa omaa hyvinvointiaan aktiivisella vapaa-ajalla, ja päättäjien tulisi tukea tätä yhteiskunnan hyvinvointia.

Tämän lisäksi ekologisen jalanjäljen pienentäminen tarkoittaa vastuulliseen raaka-aineiden tuotantoon siirtymistä, uusien ympäristöinnovaatioiden tukemista sekä siirtymistä raaka-aineiden uusiokäyttöön, kierrätykseen ja uudelleen käyttöönottoon perustuviin tuotantomuotoihin.

Elämän edellytysten takaamisen ja oikeudenmukaisen luonnonvarojen käytön tulee olla politiikan ytimessä. EU, Ranska, YK ja OECD kehittävät keinoja palauttaa hyvinvointi politiikan päätavoitteeksi. Myös Suomen hallituksen tulee asettaa tavoitteekseen suomalaisten ja maapallon aito hyvinvointi ja onnellisuus.

WWF toivoo, että manifesti toimii lähtölaukauksena prosessille, jossa poliittiset päättäjät ja ihmiset laajemminkin ryhtyvät pohtimaan mihin suuntaan haluamme kehittyä.

Käy lataamassa manifesti ja lue lisää onnellisuuden ja kestävän elämäntavan yhteyksistä.

Aiemmin onnellisuudesta kirjoitettua:
WWF haluaa, että olet onnellisempi
Mikä on politiikan tavoite? Mitataan sitä!