Indonesian raivatut ja kuivatut suosademetsät vapauttavat ilmakehään keskimäärin 2000 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä on 25 kertaa enemmän kuin koko Suomen vuoden 2007 päästöt olivat yhteensä. Näiden päästöjen vuoksi Indonesia nousee 21. sijalta kolmanneksi maailman kasvihuonekaasupäästötilastoissa.
Kaupalliset plantaasit uhkaavat suosademetsiä
Suosademetsiä ojitetaan ja kuivatetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla erityisesti Indonesiassa. Suurin osa suosademetsien turpeeseen sitoutuneesta hiilestä pääsee ilmaan kuivatuksen jälkeisten voimakkaiden metsäpalojen seurauksena. Kuivatettua turvetta ei Indonesiassa käytetä polttoaineeksi niin kuin esimerkiksi meillä Suomessa, vaan metsiä hakataan ja soita kuivatetaan mm., jotta teolliset akasia-, ja öljypalmuplantaasit saisivat lisää tilaa. Suoalueiden kuivatus vaikuttaa negatiivisesti myös laajempaan alueelliseen vesitasapainoon, sillä suot säätelevät usein suuria vesistökokonaisuuksia.
Lajien aarreaitat uhattuina
Suurten hiilipäästöjen vuoksi suosademetsillä on suuri rooli vilkkaana pyörivässä ilmastokeskustelussa. Suosademetsät ovat kuitenkin myös äärimmäisen arvokkaita biologiselta monimuotoisuudeltaan. Hyvin suuri osa maapallon eliölajeista elää juuri näillä, ekologisilta ominaisuuksiltaan hyvin erityisillä alueilla. Soiden kuivatuksesta kärsivät ilmaston lisäksi myös eläimet sekä alueilla elävät ihmiset, kuten Borneon alkuperäiskansat Dayakit.
WWF ennallistaa arvokkaita suosademetsiä Borneon saarella
WWF suojelee ja ennallistaa arvokkaita suosademetsiä Borneon saarella, Keski-Kalimantanilla Sebangaun kansallispuistossa. Yli 500 000 hehtaarin suuruisella alueella on aiemmin toiminut hakkuuyhtiöitä, joiden laittomien hakkuiden seurauksena alueen arvokas ja omalaatuinen luonto on kärsinyt. WWF toimii yhdessä kansallispuiston viranomaisten kanssa päämääränään turvata alueen herkkä ekosysteemi, jonka varassa elää mm. yli 10 % Borneon saaren orankipopulaatiosta.
Katso video WWF:n toiminnasta Sebangaun suosademetsässä:
