Katselen värikkäiden kalojen kieppumista pienen Bunaken-saaren koralliriutalla Indonesiassa. Koralliseinämä tippuu allani syvyyksiin, mutta ihasteltavaa riittää sitä edeltävällä tasaisella korallipedilläkin. On merivuokkoja nemoineen, enkelikaloja, laatikkokaloja, pehmeää ja kovaa korallia. On värejä sinisestä punaiseen. On vain aaltojen kohina niiden osuessa rantaan. Täydellistä – ainakin melkein.

Indonesian Sulawesilla kaikki näyttää kauniimmalta. Kuva: Alain Compost / WWF-Canon

(lisää…)

Kampin ostoskeskuksen aulassa on nähtävillä upea ilmainen valokuvanäyttely. Dayakit – Sateen lapset -näyttelyssä on esillä Petri Mularin teoksia dayak-alkuperäiskansan elämästä sademetsissä Borneon Sydämessä. Petri osallistui A-lehtien kuvaajana  WWF:n mediamatkalle Indonesiaan Borneon saarelle viime vuoden huhtikuussa.

Rauhoitu hetkeksi kotimatkalla tai ostoksilla Borneon monimuotoisia ja kauniita kasvoja hämmästellen.

Video: Dayakit – Sateen lapset

• Lue lisää WWF Suomen sademetsähankkeesta Borneossa.
• Apu-lehden sivuilla paljon lukemista ja katseltavaa Borneolta.
• Näyttelyn Facebook-sivu.

Helmikuussa kiinalaisen kalenterin mukaan alkava Tiikerin vuosi sai jo etukäteen hienon startin, kun sumatrantiikeriemo poikasineen tallentui ensimmäistä kertaa videolle. Katso, kuinka tiikerit ihmettelevät viidakkoon piilotettua kameraa.

(Video: WWF)

Video kuvattiin Sumatralla Indonesiassa, jossa WWF:n tutkijat ovat selvitelleet tiikerien elinoloja ja liikkeitä viisi vuotta.

Sumatrantiikereitä on jäljellä noin 400. Niiden suurimpana uhkana on elinalueen pieneneminen esimerkiksi öljypalmuplantaasien vuoksi.

Tiikerin vuonna WWF haluaa kiinnittää erityistä huomiota tiikerien suojeluun: luonnossa elää enää noin 3 200 tiikeriä. Tavoitteena on tuplata tiikerien lukumäärä vuoteen 2022 mennessä.

Lue lisää tiikereistä.

Indonesian raivatut ja kuivatut suosademetsät vapauttavat ilmakehään keskimäärin 2000 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä on 25 kertaa enemmän kuin koko Suomen vuoden 2007 päästöt olivat yhteensä. Näiden päästöjen vuoksi Indonesia nousee 21. sijalta kolmanneksi maailman kasvihuonekaasupäästötilastoissa.

Kaupalliset plantaasit uhkaavat suosademetsiä

Suosademetsiä ojitetaan ja kuivatetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla erityisesti Indonesiassa. Suurin osa suosademetsien turpeeseen sitoutuneesta hiilestä pääsee ilmaan kuivatuksen jälkeisten voimakkaiden metsäpalojen seurauksena. Kuivatettua turvetta ei Indonesiassa käytetä polttoaineeksi niin kuin esimerkiksi meillä Suomessa, vaan metsiä hakataan ja soita kuivatetaan mm., jotta teolliset akasia-, ja öljypalmuplantaasit saisivat lisää tilaa. Suoalueiden kuivatus vaikuttaa negatiivisesti myös laajempaan alueelliseen vesitasapainoon, sillä suot säätelevät usein suuria vesistökokonaisuuksia.

Lajien aarreaitat uhattuina

Suurten hiilipäästöjen vuoksi suosademetsillä on suuri rooli vilkkaana pyörivässä ilmastokeskustelussa. Suosademetsät ovat kuitenkin myös äärimmäisen arvokkaita biologiselta monimuotoisuudeltaan. Hyvin suuri osa maapallon eliölajeista elää juuri näillä, ekologisilta ominaisuuksiltaan hyvin erityisillä alueilla. Soiden kuivatuksesta kärsivät ilmaston lisäksi myös eläimet sekä alueilla elävät ihmiset, kuten Borneon alkuperäiskansat Dayakit.

WWF ennallistaa arvokkaita suosademetsiä Borneon saarella

WWF suojelee ja ennallistaa arvokkaita suosademetsiä Borneon saarella, Keski-Kalimantanilla Sebangaun kansallispuistossa. Yli 500 000 hehtaarin suuruisella alueella on aiemmin toiminut hakkuuyhtiöitä, joiden laittomien hakkuiden seurauksena alueen arvokas ja omalaatuinen luonto on kärsinyt. WWF toimii yhdessä kansallispuiston viranomaisten kanssa päämääränään turvata alueen herkkä ekosysteemi, jonka varassa elää mm. yli 10 % Borneon saaren orankipopulaatiosta.

Katso video WWF:n toiminnasta Sebangaun suosademetsässä: