Talousvaliokunta vastaa eduskunnassa ilmasto- ja energiapoliittisen päätöksenteon valmistelusta. Muut valiokunnat ovat lähinnä lausunnonantajan roolissa. Jenni Aaltosen diplomityö ”Energiatehokkuuden merkitys Suomen energiapolitiikassa” (2009, LTY) asettaa tämän työnjaon kyseenalaiseksi. Osana diplomityötä talous-, tulevaisuus- ja ympäristövaliokunnille tehtiin nettikysely, jossa selvitettiin edustajien näkemyksiä ja käyttämiä tietolähteitä energiatehokkuuteen liittyen.

IPCC, IEA ja muut asiantuntijatahot esittävät yksimielisesti, että energiatehokkuus on ylivoimaisesti merkittävin, tehokkain, nopein ja halvin tapa vähentää päästöjä. McKinseyn eri päästövähennyskeinoja vertailevan kustannuskäyrän mukaan mm. rakennusten ja teollisuuden energiaremontit tulevat energiantuotantoinvestointeihin verrattuna jopa montakymmentä kertaa halvemmaksi. Toisin sanoen energiansäästötoimet muuttuvat tulonlähteeksi siinä kun voimalaitosinvestoinneista joudutaan pulittamaan iso lasku.

Tätä faktaa vasten on hyvin erikoista, että talousvaliokunnan vastaajista 20 % piti ydinvoimaa energiatehokkuutta tärkeämpänä päästövähennyskeinona ja 60 % yhtä tärkeänä. Vertailun vuoksi ympäristövaliokunta oli taas oikeilla jäljillä: siellä 77 % vastanneista piti energiatehokkuutta tärkeimpänä keinona. Ympäristövaliokunnassa ymmärrettiin myös säädös- ja normiohjauksen merkitys energiatehokkuuden edistämisessä parhaiten.

Tämän perusteella eduskunnassa olisi järkevintä siirtää energiapoliittisen päätöksenteon valmistelu talousvaliokunnasta ympäristövaliokunnalle. Selvityksestä kävi nimittäin myös ilmi, että ympäristövaliokunta käyttää tietolähteenään eniten objektiivisia asiantuntijatahoja. Jos kuitenkin talousvaliokunta saa päättää jatkossakin, on tärkeää lisätä sen edustajien informointia energiatehokkuuden potentiaalista ja mahdollisuuksista Suomessa – tätä suositellaan myös diplomityön johtopäätöksissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi tiistaina 10.11. uuden arvionsa sähkönkulutuksen kehityksestä vuosille 2020 ja 2030. Vuodelle 2020 korjattu arvio on merkittävästi, 7 TWh, alempi kuin arvioitiin vuosi sitten hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa. TEM:n arvion mukaan ”talouden taantuma, metsäteollisuuden rakenteen muutos ja kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön voimallinen tehostuminen kääntävät sähkönkulutuksen pysyvästi aiempia odotuksia alemmalle kasvu-uralle.”

WWF arvioi jo vuosi sitten, että strategian arviot olivat epärealistisen korkeita. Nyt myös TEM on korjannut arvioitaan realistisemmiksi, vaikkakin ministeriön mukaan onnistuneilla sähkönkäytön tehostamistoimilla sähkönkulutus voi jäädä vielä esitettyäkin alemmaksi. Tämän tulisi olla yksi tulevien vuosien ensisijaisia tavoitteita, sillä energiatehokkuudella voidaan paitsi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, myös saada taloudellista hyötyä.

WWF arvioi vuosi sitten energia- ja ilmastostrategian julkistamisen yhteydessä, että uusiutuvien lisäämisessä olisi huomattavasti enemmän potentiaalia kuin strategiassa arvioitiin. Onkin ilahduttavaa, että nyt myös TEM tunnistaa, että uusiutuvien lisäämiseksi tarvitaan enemmän toimia.

Sähkön kulutuksen uudet arviot tekevät selväksi vähintäänkin sen, että ydinvoiman lisärakentaminen ei ole tarpeellista sähköntarpeen kattamiseksi. WWF:n mukaan parannuksilla energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian lisäämisellä voidaan varmistaa riittävä energiantuotanto.

TEM:n uusia lukuja kommentoivat mm. myös kansanedustaja Oras Tynkkynen Vihreiden tiedotteessa ja Lauri Myllyvirta Greenpeacen tiedotteessa. Myös he vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että ministeriö tiedostaa tarpeen tehokkaammille keinoille edistää uusiutuvia energiamuotoja.