Kampin ostoskeskuksen aulassa on nähtävillä upea ilmainen valokuvanäyttely. Dayakit – Sateen lapset -näyttelyssä on esillä Petri Mularin teoksia dayak-alkuperäiskansan elämästä sademetsissä Borneon Sydämessä. Petri osallistui A-lehtien kuvaajana  WWF:n mediamatkalle Indonesiaan Borneon saarelle viime vuoden huhtikuussa.

Rauhoitu hetkeksi kotimatkalla tai ostoksilla Borneon monimuotoisia ja kauniita kasvoja hämmästellen.

Video: Dayakit – Sateen lapset

• Lue lisää WWF Suomen sademetsähankkeesta Borneossa.
• Apu-lehden sivuilla paljon lukemista ja katseltavaa Borneolta.
• Näyttelyn Facebook-sivu.

Mattojen tamppaus olisi ollut muksuna jännempää, jos olisin tiennyt, että mattopiiskani oli kasvanut sademetsässä. Olisin nähnyt mielessäni Tarzanin, joka kiljuen mätkii mattojaan juuri samanlaisella piiskalla kuin omani. Rottinki on hieno materiaali myös muista syistä.

Harva tietää, että rottinkituoleista ja mattopiiskoista tuttu materiaali on peräisin Aasian sademetsistä, jossa se kiipeää villinä pitkin jättiläispuita.

Rottinki on palmu. Se on metsässä kävellessä kivuliaan helppo tunnistaa. Ohutta runkoa peittää tiheä piikitys, jolla kasvi suojelee mehukasta varttaan eläimiltä. Toisin kuin bambun, rottingin runko ei ole ontto. Varren sisus on hyvänmakuista. Borneossa rottinkikeitto kuuluu arkiruokiin siinä missä hernesoppa suomalaiseen ruokavalioon.

Rottingit vaativat muita puita kasvaakseen. Rottingin keräys onkin hyvä syy säästää sademetsä hakkuilta ja kerätä tasaisempaa tuloa keräilytuotteilla. Rottingista tehdään huonekalujen ja ruoan lisäksi koreja, ansoja, lääkkeitä, koristekasveja, väriaineita, astioita ja jopa siltoja. Rottinki tarjoaakin paljon erilaisia mahdollisuuksia ansaita elantoa ja näin kehittää elinkeinoaan.

Video – Rottingin korjuuta Borneon sademetsässä

Rottinkilajit ovat puutteelisesti tunnettuja, mutta lajeja arvioidaan olevan yli 600. Puutteellisesta tutkimustiedosta johtuen myös lajeihin kohdistuvat uhat ovat vain arvioiden varassa. Vaikka rottinki vaatii metsää kasvaakseen ja sen käytön voidaan katsoa näin tukevan vastuullista metsien käyttöä, sitä kerätään paikoin nopeammin kuin se ehtii uudistua. Yksittäiset rottinkipopulaatiot ja -lajit ovat tästä johtuen uhattuina.

WWF kehittää Mekongin alueella, Kaakkois-Aasiassa, yhdessä paikallisten kanssa kestävää rottingin tuotantoa, jotta  tämän monipuolisen kasvin käyttö ei uhkaisi rottinkilajien tulevaisuutta, ja sen käytön mahdollisuudet köyhyyden poistamisessa voitaisiin hyödyntää.

Vastuullisen rottingin tuotannon ohjelma auttaa WWF:ä turvaamaan Mekongin metsät samalla kun se monipuolistaa ja kehittää paikallisyhteisöjen elinkeinoja. Kestävän korjuun lisäksi ohjelma kehittää keinoja vähentää kemikaalien käyttöä jalostuksessa.

Pikkujoulukutsuja tupsahtelee sähköpostiin ja postilaatikkoon. Ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää hauskoja hetkiä mukavien ihmisten kanssa.

Huomasin Borneossa erään merkittävän eron paikallisen ja suomalaisen juhlakultuurin välillä. Borneolaiset osaavat yhä juhlia itse. Olemme jostain syystä ajautuneet Suomessa tilanteeseen jossa maksamme siitä, että muut juhlivat puolestamme.

Olemme juhlien katselijoita ja kuuntelijoita. Kuuntelemme muiden tekemää musiikkia ja jopa katselemme muiden tanssia. Meille juhlien katselijoille jää rooli vain juoman kuluttajina ja musiikin yli huutajina.

Saimme huhtikuussa kunnian osallistua Tumbang Jojang -kylän järjestämään tervetuliaisjuhlaan. Kylä on yhteistyökylämme Borneon sademetsähankkeessamme.

Meno oli reipasta. Laulaja vaihtui megafonin ääressä tasaiseen tahtiin, ja paikallinen kitara, sape, sekä gongit tahdittivat hypnoottisia lauluja. Jammailimme toteemin ympärillä perinteistä koreografiaa tapaillen pikkutunneille saakka.

Otetaanpa tulevissa pikkujouluissa mallia dayakeilta ja juhlitaan ja viihdytetään toisiamme DIY-meiningillä. Hauskempaa ja edullisempaa.

WWF Suomen Sademetsätiimin puolesta kajautan teille riemukasta pikkujoulukautta 2009!

Video – Tervetuliaisjuhla dayak-kylässä Borneon Sydämessä

WWF katsoo, että kestävä ja oikeudenmukainen sademetsien suojelu vaatii kaikkien metsistä hyötyvien osapuolten osallistumista suojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Kun kaikkia osapuolia on kuultu ja suojelu toteutetaan yhteisten suunnitelmien mukaan, myös suojelustatusta kunnioitetaan.

Paikallisyhteisöjen äänellä on tärkeä rooli WWF Suomen Borneon sydän kenttähankkeessa. Projektimme työntekijät kiertävät valtavan hankealueemme sademetsäkyliä jokiveneiden ja jeeppien kyyditseminä.

Tavoitteenamme on auttaa metsärajan kyliä auttamaan itseään. Neuvomme, kuinka he voivat vahvistaa perinteisten maankäyttöoikeuksien sitovuutta ja näin vahvistaa oikeuksiaan metsienkäyttöä koskevissa neuvotteluissa paikallishallinnon kanssa.

Kyläläiset ovat muun muassa kartoittaneet alueensa luonnonvaroja ja muita heille tärkeitä asioita. Kylä kylältä on lähtenyt kehittämään elinkeinoaan yhdessä WWF:n kanssa. Uskomme, että monipuolistamalla paikallisten elinkeinoja ja parantamalla heidän taitojaan esimerkiksi pienyrittäjyydessä, kyläläisten toimeentuloturva paranee ja houkutus laittomista hakkuista saataviin tuloihin vähenee.

Video – WWF Suomi tukee paikallisyhteisöjä Borneolla

Borneo-videoiden sarjan toisessa osassa pääsette kurkistamaan kanssamme syvälle Borneon sademetsien sydämeen. Luvassa huikaisevan upeita näkymiä yhdeltä maailman monimuotoisimmista alueista. Tervetuloa mukaan retkelle Borneon sydämeen!

Kuvasimme Suvin kanssa kovalevykaupalla videota huhtikuun hankematkalla Borneon sydämessä. Kulutusviidakossa ehdimme kertoa matkaterveiset tuoreeltaan valokuvien kera. On videoiden aika.

Julkaisemme pikkuhiljaa seitsemisen videoklippiä huhtikuun hankematkalta aivan Borneon sademetsien sydämeen. Luvassa on ainakin kävelyretki sademetsään, vierailu laittomalla  kaivoksella ja dayak-kansan tervetuliaisbileet joista voi ottaa mallia tuleviin pikkujouluihin.

Tässä ensimmäisessä videossa saamme yleiskuvan Borneon kuumista sademetsistä ja WWF Suomen suojeluhankkeesta. Laittakaa kiertoon jos lämpenette.

Kenttähankkeemmehan on osa maailman mittavinta käynnissäolevaa sademetsien suojeluohjelmaa Borneon Sydän aloitetta. Indonesian, Malesian ja Brunein hallitukset vetävät WWF:n tukemina suojeluohjelmaa jonka tavoitteena on turvata Borneon saaren vielä jäljellä olevan sademetsäsydämen tulevaisuus. Alue vastaa yli puolta Suomen pinta-alasta.

Käy tutustumassa myös reissulla mukana olleiden toimittajien hengentuotoksiin:

• YleX:n Borneo-sivulta löytyy kuvia ja videoita
• Apu: Sateen lapset
• Apu: Petollinen palmuöljy
• Apu: Jätkän oma kulta
• Apu: Puutarhatuolisi alku

Kuva (c) WWF Borneon Sydän suojeluohjelman alue rajattu valkoisella pisteviivalla. WWF Suomen hankealue Muller-Schwaner on numero 21

Sademetsät ovat merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsät sitovat valtavat määrät hiiltä sekä kasveihin että maaperään. Jos metsät hakataan, hiili vapautuu ilmakehään ja lämmittää maapalloa.

Katso Google Earthista, mitä WWF ja muut järjestöt tekevät sademetsien suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tutustu mm. Borneolla sijaitsevien Sebangaun suosademetsien suojeluun tai lähde Al Goren kanssa virtuaaliselle maailmanympärysmatkalle tutustumaan erilaisiin ilmastoprojekteihin.

Google Climate Tour

Kuva (c) Sampsa Kiianmaa / WWF Palmuöljyplantaaseja keski-Kalimantanilla

Suomalaisella ruualla on puhdas imago. Mielikuvissamme pyörii vielä idyllinen kesäinen perhetila, jossa karja hyppii laitumella pitkän talven jäljiltä. Maailma kuitenkin muuttuu, niin myös elintarviketuotanto. Suomalaisen sianlihan tuotanto alkaa Amatsonin laidalla Brasiliassa, ja ruisleivälle levitetään sademetsiä tuhoavaa margariinia.

Ruokamme valmistuksessa käytetään enemmän luonnonvaroja kuin mitä kuluu muihin elämän osa-alueisiin kuten liikkumiseemme tai asumiseen ja sen tuotanto aiheuttaa liikennettä suuremmat kasvihuonekaasupäästöt. Borneossa nämä ruuantuotannon päästöt voi kokea konkreettisesti, sillä Borneo on tulessa vastuuttoman palmuöljytuotannon vuoksi.

Suomalainen elintarviketeollisuus on tähän saakka keskittynyt vain suorien ympäristövaikutustensa pienentämiseen, kuten kuljetusten päästöjen vähentämiseen Suomessa. Suurin osa ruuantuotannon kielteisistä vaikutuksista aiheutuu kuitenkin huonoista viljelymenetelmistä. Sademetsää raivataan paistorasvan ja levitteiden vuoksi tai sianrehun kasvattamiseksi. Suomalaisyrityksillä on suorat vaikutusmahdollisuudet siihen kuinka heidän jalostamansa tai myymänsä raaka-aineet tuotetaan.

Kaksi vuotta sitten tehty WWF Suomen selvitys paljasti, että suomalainen elintarviketeollisuus oli pitkälti välinpitämätön palmuöljyhankintansa vaikutuksista maailman sademetsille ja tuotantoalueiden yhteisöille.

Vastuulliset toimijat pärjäävät huomenna

Elintarviketeollisuuden palmuöljyn käyttö on suurin suora uhka Kaakkois-Aasian sademetsille. Pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa, jossa vastuullisuus on kilpailuvaltti, ruokasektorin tulee mukauttaa tuotantonsa tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Suomalainen ruokasektori voi nousta sademetsien uhasta sademetsien sankariksi vastuullisella raaka-ainehankinnalla ja samalla säilyttää suomalaisen ruuan puhtaan imagon.

WWF haluaa tukea vastuullisia suomalaisia ruokayrityksiä ja etsii tänä syksynä suomalaisia edelläkävijöitä osoittamaan alan muille toimijoille tietä kohti puhdasta suomalaista ruuantuotantoa ja rehtiä vastuunkantoa.

Vastuullista palmuöljyä on ollut markkinoilla marraskuusta 2008 lähtien. Vastuulliseen palmuöljytuotantoon siirtyminen riippuu nyt jatkojalostajien ja jälleenmyyjien, kuten kauppaketjujen ja elintarvikevalmistajien, valmiudesta sitoutua ja siirtyä käyttämään vain sademetsäystävällistä palmuöljyä.

WWF julkaisee lokakuussa pisteytyksen palmuöljyäkäyttävien yritysten vastuullisuudesta. Testitulos auttaa meitä suomalaisia ruokakorintäyttäjiä suosimaan niitä yrityksiä, joille sademetsien suojelu ei ole sivuseikka vaan keskeinen keino kantaa vastuunsa ja pärjätä tulevaisuudessa.