Olin pari viikkoa sitten Helsingin kaupunginvaltuuston kuultavana palmuöljybiodieselin ympäristövaikutuksista. Valtuusto päätti viime vuonna selvittää Neste Oilin myymän palmuöljypohjaisen biodieselin ympäristöystävällisyyden, kun eräs kaupunginvaltuutettu oli tehnyt aloitteen biodieselin testauksen lopettamisesta HSL:n busseissa. Nyt HSL on tehnyt  päätöksen lakkauttaa biodieseltestaus tämän vuoden lopussa taloudellisista syistä johtuen.

WWF katsoo, että energiatehokkuuden kasvattaminen ja sen mahdollistama energian säästö ovat bioenergiaa tehokkaampia keinoja vähentää vakavan ilmastonmuutoksen riskiä. Vastuullisesti tuotettu bioenergia on myös keino  vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta elleivät päästöt niiden käytöllä vähene, ja ellei niiden tuotanto täytä tiukkoja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteereitä, ei niitä tulisi käyttää.

Bioenergiakäytön vastuullisuuden takaamiseen eivät riitä vain perinteisten ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerien täyttäminen, sillä biomassan uusi käyttömuoto lisää kysyntää ja aiheuttaa näin epäsuoraa metsäkatoa. Epäsuorien vaikutusten arvioidaan olevan merkittävä kasvihuonekaasupäästöjä lisäävä tekijä.

Viime viikolla CE Delfin julkaisemassa raportissa epäsuorat päästöt arvioitiin yhtä suuriksi kuin suorat päästöt. EU:n komissio ei ole kertonut, kuinka toimijoiden tulisi laskea ja pyrkiä minimoimaan nämä epäsuorat päästöt. Hyvinä päästöjen minimointikeinoina toimisivat esimerkiksi jätteiden hyödyntäminen tai bioenergian raaka-aineiden joutomailla tapahtuva viljely. Niin kauan kuin epäsuoria vaikutuksia ei huomioida bioenergian tuotannossa, on tuotteen käytön vaikutusten arviointi asiakkaan vastuulla.

Epäsuoran maankäytön muutoksen ongelmat ja uhat eivät tietenkään koske vain palmuöljyn bioenergiakäyttöä, vaan koko alaa. Muutama päivä sitten WWF Suomi nosti esiin metsäteollisuuden uudet vastuullisuushaasteet. Puuenergian epäsuorien vaikutusten minimointi on niistä vain yksi. Toisin kuin liikenteen bioenergialta,  EU:n komissio ei edellytä mitään vastuullisuutta kiinteällä puulla tuotetulta bioenergialta. WWF esitti tuoreessa raportissaan (pdf) bioenergiateollisuuudelle reunaehtoja, jotka sen tulee ottaa huomioon bioenergiatuotannossa.

Onneksi päästöjä saa vähennettyä tehokkaammillakin keinoilla. Energian säästö on niistä tehokkain. Tieliikenteessä tämä tarkoittaa liikenteen määrän vähentämistä. Polttoaineen kulutuksen vähentäminen pienentäisi samalla liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen määrää (10%). Sitä vähemmän öljyä täytyisi korvata uusiutuvilla, mitä vähemmän autoilla pärryyteltäisiin.

Helsingin kaupunki ei tunnu vielä sisäistäneen näiden tehokkaimpien työkalujen käyttöä, sillä tuoreen Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin (pdf) mukaan:

” Pääkaupunkiseudun tieliikenteen liikennesuorite [liikennemäärä] on kasvanut 37 % vuodesta 1990 […] Tieliikenteen suoritteesta henkilöautojen osuus oli 84 %,  pakettiautojen 9 %, linja-autojen 2 % ja kuorma-autojen 5 % vuonna 2009. Asukasta kohti laskettu henkilöautosuorite on kasvanut 2000-luvulla 7 %, joten autoriippuvuuden kasvu on edelleen keskeinen haaste pääkaupunkiseudun ilmastotyössä.”

Helsingin kaupunginvaltuusto asettaa toivottavasti pian niin haasteellisia liikennemäärien vähentämistavoitteita, että huomaamme ne sujuvampana raideliikenteenä ja turvallisempina ympäri vuoden käytössä olevina kevyen liikenteen väylinä. Valtuutetut voisivat ensitöikseen pistää Kaupunkifillari-blogin lukulistalleen.

Sampsa Kiianmaa

Avainsanat: Biopolttoaine, Energia, Energiatehokkuus, Helsinki, Ilmastonmuutos, Ilmastopolitiikka, Kulutus, Liikenne, Metsäkato, Palmuöljy, Tuotanto, Vastuullisuus

Tämä artikkeli on julkaistu keskiviikkona 7. heinäkuuta 2010 kello 8.13 ja sen aiheena on WWF. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.