Saisiko olla kerrostalollinen raikasta vettä jäätikköjärvestä?
Viime viikolla alkoi pieni myrsky vesilasissa, kun joku oli murtautunut East Anglia -yliopiston palvelimille Englannissa ja hankkinut käsiinsä vuosikausien sähköpostivaihtoa tiedemiesten kesken, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksesta. Tilastollinen siloittelu toi vettä skeptikoiden myllyyn juuri Kööpenhaminan kokouksen alla. Voi kuinka sopiva ajoitus!
Meillä eurooppalaisilla alkaa ehkä jo olla jopa jonkinmoinen ”ilmastoähky”, koska informaatiota tulee joka suunnalta. Kiistelystä huolimatta on syytä muistaa että perusfaktat ovat ja pysyvät:
- ilmasto lämpenee
- lämpeneminen on kiihtynyt rajusti teollistumisen jälkeen, ja muun muassa siksi sitä pidetään pitkälti ihmislähtöisenä
- ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa jo nykypäivänä miljoonien ihmisten elämää. Nämä ihmiset ovat pääasiassa olleet hyvin vähän vaikuttamassa tähän muutokseen.
Bhutanissa ei ole aikaa odotella tiedemiesten väittelyitä. Himalaja syöksyy ihmisten koteihin! Viime vuosien aikana ilmaston lämpenemisen johdosta Himalajan vuoristossa on alkanut huomattava jäätiköiden vetäytyminen. Vedeksi muuttunut jää kertyy pieniksi järviksi, jotka liittyvät aikaa myöten kasvaessaan toisiinsa, suurenneet järvet taas toisiinsa ja niin edelleen. Tiedätte varmasti, mitä tästä seuraa. Näitä tikittäviä aikapommeja on Himalajalla kymmeniä, ja esimakua on saatu Bhutanissa jo vuonna 1994, jolloin yhden jäätikköjärven purkaus pyyhki altaan ihmisten koteja, karjaa, viljaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.
Meillä päin Suomessa kuulee usein, että ilmastokeskustelu kaipaisi lisää konkretiaa. Bhutanissa se ei voisi muuttua juuri konkreettisemmaksi: sadat ihmiset ovat lähteneet yhteisponnisteluihin muun muassa WWF:n kanssa tyhjeentääkseen keinotekoisesti Bhutanin vaarallisinta jäätikköjärveä, Thorthormi Tshota. Kuivatuskanavia kaivetaan käsin jääkylmässä vedessä seisten jatkuvassa kilpajuoksussa aikaa vastaan, koska vedenpinta nousee alati ilman toimenpiteitä ja talven tullen työt joudutaan lopettamaan armottoman ilmaston vuoksi. Tänä vuonna työt lopetettiin lokakuussa, ja ne jatkuvat jälleen huhti-toukokuussa.
WWF on tänään julkaissut raportin aiheesta. Suosittelen lukemaan, koska se kertoo omaa tarinaa siitä, miten ihmiset sopeutuvat ilmastonmuutokseen jo nyt ja maksettava hinta on kallis. Siitä huolimatta se on paljon halvempi kuin henkensä tai kotinsa menettäminen, mikä olisi tekemättä jättämisen kustannus.
Pistetään siis ihan aikuisten oikeasti sormet ristiin, että maailman päättäjät uskaltavat katsoa todellisuutta silmiin Kööpenhaminassa, eikä sorruttaisi liialliseen politikointiin. Siihen meillä ja varsinkaan Bhutanilaisilla ei ole varaa.
The Cost of Climate Change -raportti (englanninkielinen pdf-tiedosto)
Avainsanat: Bhutan, Ilmastonmuutos, Kehitysyhteistyö, Kööpenhamina

