Perustetaan kosteikko!
Tänään on päivä, jolloin WWF perustaa taas yhden kosteikon – esimerkkikohteeksi kannustamaan maanomistajia, sekä toimimaan opetus- ja neuvontakäytössä. Voit seurata Hanhilammen kosteikon perustamista myös Twitterissä.
Kosteikon varsinainen tehtävä on veden laadun parantaminen ja alueen monimuotoisuuden säilyttäminen. Kosteikkojen perustaminen on mahdollista, koska maanomistajien kanssa tehdään läheistä yhteistyötä.
Miksi kosteikko?
Maatalousympäristön kosteikkoja on kuivatettu viimeisen sadan vuoden aikana, kun maata on tarvittu maa- ja metsätalouden käyttöön. Tämä on osaltaan pahentanut rehevöitymistä. Maatalousympäristöön palautettavat kosteikot saattavat olla kuin miniatyyrejä maailmalla olevista, laaja-alaisista, jopa usean valtion kokoisista luonnonkosteikoista.
Niiden merkitystä ei kuitenkaan sovi vähätellä täällä koto-Suomessakaan: kosteikot pidättävät ravinteita, tasaavat tulvia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elin-, saalistus- ja lisääntymisympäristön lajeille, joiden elinalueet jäävät muun muassa tehostuneen ja yksipuolistuneen maatalouden jalkoihin.
Kuvassa WWF:n esimerkkikosteikko Särkisalossa. Kun tarkasti katsoo, voi kuvasta bongata myös joutsenen. (c) Elina Erkkilä / WWF
Ja käytännön toimiin: Hanhilammen kosteikot
Selvitysten, suunnitelmien, tutkimusten ja mittauksien jälkeen saamme pian aikaiseksi jotain käsin kosketeltavaa. Kosteikon varsinainen perustaminen on ajallisesti enää pieni osa koko prosessia, mutta silti liian suuri osa kohteista jää vain suunnitelmien ja selvitysten tasolle. Niin meinasi käydä Hanhilammellakin. WWF pyrkii kosteikkotyössään myös hyödyntämään ja toteuttamaan selvityksiä, joita on aikoinaan tehty. Kosteikoista kun on hyötyä vasta kun ne on siirretty paperilta maastoon.
Nimestään huolimatta Hanhilampi on Kiikalassa sijaitseva järvi. WWF perustaa Hanhilammen kosteikot osittain hyödyntämällä järven omaa, ajan myötä kehittynyttä, luontaista kosteikkoa. Tähän asti nimittäin ruopatut uomat ovat laskeneet tämän luontaisen kosteikon ohi, suoraan järveen.
Kaivinkonetta tarvitaan kuitenkin myös kosteikon perustamisessa: sen lisäksi että vanhat uomat padotaan, täytyy kosteikkoon kaivaa syvän veden alue sekä tulvauomat, joiden kautta vesi ohjataan haluttuun suuntaan. Tarkoitus on, että aikaisemmin vauhdillakin suoraan järveen virtaava ravinteikas vesi tihkuu kosteikon perustamisen jälkeen pikkuhiljaa eri osioiden läpi kirkkaampana Hanhilampeen.
Seuraa Twitterissä Hanhilammen kosteikon perustamista.
Kosteikkoblogi jatkuu… Seuraavaksi keskitymme selvittämään, kuinka kosteikko toimii!
Avainsanat: Kosteikot, Maatalous, Rehevöityminen