@ Maija Kaukonen / WWF

”Energiantuotanto 26 %, teollisuus 19 %, liikenne 13 % metsäkato 17 % ”. Nämä luvut ovat esimerkkejä maapallon kasvihuonekaasupäästöistä sektoreittain. Mielenkiintoista luvuissa on se, että metsien hävityksestä näyttäisi aiheutuvan lähes viidennes kaikista maapallon ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista. Viidennes. Tämä on enemmän kuin jokaisesta maailman autosta, rekasta, laivasta, lentokoneesta tai junasta tupruavat päästöt yhteensä.

Tropiikin metsät savuna ilmaan

Suurin osa, jopa 87 %, metsien hävityksestä tapahtuu vain kymmenen trooppisen valtion rajojen sisällä. Esimerkiksi Brasilian Amazonin sademetsät tai Indonesian suosademetsät ovat suurimpia maanpäällisiä hiilen varastoja. Kun näitä metsiä hakataan tai poltetaan erinäisten syiden vuoksi, niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään lämmittäen maapalloa yhä entisestään. Brasilia ja Indonesia ovatkin metsiensä hupenemisen vuoksi tällä hetkellä maailman neljänneksi ja viidenneksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.

Mikä ihmeen REDD?

Tropiikin metsien säilyttäminen hiilivarastoina ja hiilinieluina voi tulevaisuudessa onneksi olla kannattavampaa kuin metsien kaataminen ja niiden sitoman hiilen vapauttaminen ilmakehään. Tämä on idea Balin vuoden 2007 ilmastokokouksessa syntyneen REDD-aloitteen takana. REDD tulee sanoista Reduced Emissions from Deforestation and Degradation in Developing Countries, mikä tarkoittaa suomeksi metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen vähentämistä kehitysmaissa.

REDD-mekanismin periaate pähkinänkuoressa on vähentää metsien hävityksestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä tarjoamalla kehitysmaille taloudellisia kannustimia metsien suojeluun ja kestävään käyttöön. Kehitysmaat voisivat siis tulevaisuudessa saada rahaa omien metsiensä suojelusta.

Metsät eivät kuitenkaan ole pelkkää hiiltä, vaan niillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaajina, erilaisten sosiaalisten palvelujen tarjoajina sekä miljoonien ihmisten kotina. Nämä ovat avainasioita juuri ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Monimuotoinen terve metsä kun lieventää kuivuuden, myrskyjen, tulvien ja makean veden puutteen aiheuttamia uhkia. Metsät ovat siis tärkeitä niin ilmastonmuutoksen hidastamisessa kuin siihen sopeutumisessakin.

Rohkeutta Kööpenhaminaan

Kööpenhaminan joulukuisen ilmastokokouksen tavoitteena on saada aikaan uusi kansainvälinen ilmastosopimus, jossa myös kehitysmaat olisivat osallisina.  Sopimus astuisi voimaan vuonna 2013, ja olisi jatkoa nykyiselle Kioton ilmastosopimuksen ensimmäiselle velvoitekaudelle.

Nyt on aika olla päättäväinen ja asettaa metsien suojelu kansainvälisen ilmastokeskustelun keskiöön. Metsäkadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen on mahdollista. Siihen tarvitaan vain rohkeutta, sitoutumista ja yhteistyötä. WWF:n tavoite: vuosi 2020 – metsäkato 0 %.

Maija Kaukonen

Avainsanat: Ilmastonmuutos, Kehitysmaat, Kööpenhamina, Metsäkato, Metsänsuojelu, REDD

Tämä artikkeli on julkaistu maanantaina 26. lokakuuta 2009 kello 15.51 ja sen aiheena on WWF. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.