Meininki maapallolla on käynyt hurjaksi! Villi planeetta -blogissa WWF Suomen työntekijät kommentoivat ajankohtaisia ympäristöteemoja ja kertovat WWF:n tuoreimmista kuulumisista.
Uusi musta -sivustolla käydään mielenkiintoista keskustelua Earth Hour -kampanjan merkityksestä.
Osa keskustelijoista pitää Earth Houria hyvänä mahdollisuutena levittää tietoa energiansäästöasioista ja rentouttavana tapana viettää aikaa ystävien kanssa. Toisten mielestä kampanjasta ei ole todellista hyötyä ja se on itse asiassa viherpesua.
Mitä mieltä sinä olet? Voiko kampanjaan osallistumalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?
Mikä on pienen teon ja kansalaisliikkeiden merkitys? Kuuntelevatko päättäjät Earth Hourin kaltaisia vetoomuksia? Entä voivatko yritykset tai kunnat muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi tällaisen kampanjan kautta?
Nämä ovat erittäin keskeisiä kysymyksiä myös WWF:n ilmastotyön näkökulmasta, ja niinpä innostuinkin soveltamaan Sannan mallia omaan työhömme.
Ihmiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Kansalaisten valitsemat päättäjät eivät kuitenkaan toimineet Kööpenhaminassa odotustemme mukaisesti. Edustuksellinen demokratia ei toteutunut. Mitä nyt pitäisi tehdä?
Väitöstutkimusta voidaan soveltaa ratkaisun löytämiseen. Sanna kehittää tutkimuksessaan yhdessä Riikka Paloniemen kanssa spiraalimallin (kts. kuva alla), jossa hän käsittelee muun muassa ympäristövaikuttamiseen liittyvää voimaantumista, valtautumista ja lannistumista. Tavoitteena on edetä spiraalissa aina seuraavalle kehälle uuden voimaantumisen ja valtautumisen kautta. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, ajautuu yksilö tai ryhmä spiraalin ulkokehälle, eli lannistuu. Tällöin on keksittävät keinot, joilla saada voimia palata takaisin spiraalin nousevalle kehälle.
Paloniemi, R. & Koskinen, S. 2005. Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina.
Ennen Kööpenhaminan kokousta tunsimme satojen tuhansien tukijoidemme kanssa itsemme voimaantuneiksi. Uskoimme siihen, että Kööpenhaminassa syntyy kunnianhimoinen lopputulos ja että sen seurauksena tavoittelemamme valtautuminen eli poliittinen sitoutuminen ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin konkretisoituu. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Ainakin itse koin lannistumisen tunteen, ja ajauduin hetkellisesti spiraalin ulkokehälle eli petyin poliittisten päättäjien ryhdittömyydestä.
Nyt on kuitenkin oleellista, että emme lannistu eli menetä kykyämme ja haluamme osallistua sekä vaikuttaa. Jotta voimme palata takaisin spiraalin nousevalle kehälle ja uskoa tulevaan, tarvitsemme Sannan ja Riikan mallin mukaan tukea toisiltamme.
Anna valomerkki ja voimaannu kanssamme
Me WWF:ssä emme voisi toteuttaa tavoitteitamme ilman tukijoitamme, sillä juuri tukijoista nousee vaikuttavuutemme ja uskomme siihen, että työskentelemme oikeiden asioiden puolesta. Vain yhdessä voimme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja edistää kestävää kehitystä laajemminkin.
Seuraavana maailmanlaajuisena tempauksena toteutamme Earth Hour -kampanjan, joka huipentuu valojen sammuttamiseen 27.3. Sammuttamalla valot tunniksi osoitamme maailman päättäjille, että emme ole lannistuneet, vaan että vaadimme heiltä vastuullisuutta tulevia sukupolvia ja luontoa kohtaan – ja siis edustuksellisen demokratian toteutumista.
Koe kanssamme voimaantuminen ja ilmoittaudu Earth Hour -kampanjaan! Earth Hour-tempaus on hauskinta toteuttaa ystävien kanssa yhdessä. Kerro meille, miten sinä ja ystäväsi vietätte tunnin ilman valoja.
Paukkupakkanen ei hidastanut tahtia, kun Kampissa kolattiin kuutille kotia ja julistettiin saimaannorpalle pesärauha.
Helsingin Kampissa Narinkkatorilla oli eilen vauhdikas meininki! WWF:n ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Kolaa koti kuutille -tapahtumassa mm. kansanedustajat ja BB-julkkikset ottivat toisistaan mittaa leikkimielisessä kilpailussa, jossa joukkueet rakensivat uhanalaiselle saimaannorpalle lumesta pesiä.
Yleisö äänesti kisan voittajaksi BB-julkkisten tekemän pesän – onnittelut Sampolle, Danalle, Jelenalle, Lotalle ja Ninolle! Joukkueita oli yhteensä kuusi: kansanedustajien ja BB-julkkisten lisäksi mukana kolaamassa olivat WWF:n, HAAGA-HELIAn, räppäreiden sekä Ruohonjuuren joukkue.
Eija Vilpas julisti ennen kisaa saimaannorpalle WWF:n perinteisen pesärauhan. Norpat etsivät parhaillaan sopivia pesäpaikkoja Saimaan rannalta, ja kuutit syntyvät lumipesiin helmikuussa.
Pesärauha on julistettu ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja tänä vuonna se luettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä. Saimaannorppa on koko kansan julkkis ja Suomen ainoa kotoperäinen laji, jota ei tavata missään muualla maailmassa. Tänä talvena olosuhteet norpan pesinnälle ovat hyvät, mutta ilmastonmuutos vaikeuttaa pesintää tulevaisuudessa, kun talvet lämpenevät. Norppaa koskevat päätökset tehdään Helsingissä – niinpä sanomaa norpan pelastamiseksi on tärkeä viedä eteenpäin myös Saimaan rantojen ulkopuolella.
Kampissa kuultiin myös räpäytystä, kun NRJ:n aamupojatAnssi ja Renne ensiesittivät oman norppabiisinsä ja Paleface kävi heittämässä minikeikan. Tsekkaa tunnelmat videosta:
WWF Suomen Earth Hour -tiimi on täpinöissään, koska tämänvuotinen Earth Hour -kampanja polkaistiin juuri käyntiin Suomessa. Kampanjaa on valmisteltu jo pitemmän aikaa, mutta täysi höyry on tuprunnut Earth Hour -tiimiläisten päistä vasta vajaan kuukauden verran. Eilen iltapäivällä kampanja tuli näkyväksi, kun sen suomalaiset nettisivut avattiin.
Mikä valomerkki?
WWF:n Earth Hour -kampanjan idea on, että ihmiset ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä ja samaan aikaan. Kuten viime vuonnakin, H-hetki on maaliskuun viimeinen lauantai-ilta eli 27.3. klo 20.30 – 21.30.
Earth Hourin slogan on tänä vuonna ”Anna valomerkki!”. Valokatkaisimen napsaus on siis viesti: Ilmastokriisi on vihdoin torjuttava.
Mitä hyötyä valojen sammuttelusta on?
Tiedämme kaikki, ettei ilmastonmuutoksen hillitsemiseen riitä yksi ilta ja pelkkä valojen sammuttelu. Tunnin pimeys säästää toki sähköä, mutta se ei ole Earth Hourin ydinajatus.
WWF:n Earth Houriin osallistumalla voit kertoa, että haluat toimia ilmaston puolesta ja kannustaa päättäjiä vihdoin tekemään sitovia ja tehokkaita ilmastopäätöksiä. Valojen sammuttaminen maaliskuun viimeisenä lauantaina on kampanjan kohokohta, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemistyö jatkuu myös sen jälkeen. Tavoitteemme on, että Earth Hourin myötä siitä tulee entistä päättäväisempää.
Naps!
Voit ilmoittautua Earth Hour -kampanjaan nettisivuillamme osoitteessa www.earthhour.fi . Ilmoittautuminen nettisivujen kautta on hyvin tärkeää, koska se on ainoa tapa varmistaa, kuinka monta ihmistä (ja kuntaa, koulua, yritystä ja yhteisöä) Earth Houriin on Suomessa osallistunut. Muistathan siis kirjata osallistumisesi Earth Hour -sivuille!
Earth Hour -tuntia ei tietenkään tarvitse viettää pilkkopimeässä. Itse pähkäilen parhaillaan, tehostaisinko valomerkkiäni kynttilänvalolla, tähtisadetikulla vai ehkä myrskylyhdyllä…
WWF tavoittelee maailmaa, jossa luonnonvaroja käytetään oikeudenmukaisesti niiden uudistumisen rajoissa. Tulevaisuutta, jossa meillä kaikilla on korkea hyvinvointi ja jossa voimme nauttia terveestä ja onnellisesta elämästä. WWF uskoo, että kestävä elämäntapa on mahdollinen ilman, että hyvinvoinnista täytyy tinkiä. Päinvastoin.
Ihmisten toiminta aiheuttaa muutoksia ekosysteemeissä, jotka vuorostaan vaikuttavat ihmisten ja muiden lajien hyvinvointiin. Lajit, eli luonnon monimuotoisuus, muodostavat ekosysteemejä, jotka tarjoavat ekosysteemipalveluita.
Nämä ekosysteemipalvelut kuten ravinnekierto, maaperän muodostus, luonnonvaratuotanto kuten ruoka, makeavesi ja raaka-aineet sekä ilmaston sääntely ja kulttuuripalvelut kuten kauneus, hengellisyys ja vapaa-aika mahdollistavat elämän planeetallamme.
Planeetan ja ihmisten hyvinvointi on riippuvainen ekosysteemien hyvinvoinnista. Hyvinvointi mahdollistaa onnellisuuden.
Ekosysteemien perustana oleva luonnon monimuotoisuus hupenee ihmisten vaikutusten vuoksi. Monimuotoisuutta uhkaa elinympäristöjen heikkeneminen ja hupeneminen varsinkin laajenevan maatalouden vuoksi, lajien ylihyödyntäminen, saastuminen, vieraslajien ja -geenien leviäminen ja ilmastonmuutos.
Näiden suorien uhkien takaa paljastuvat todelliset syyt, eli tuotteiden ja palveluiden kasvava kysyntä ja kulutus. Ihmispopulaation ja talouden kasvaessa myös uhat monimuotoisuudelle kasvavat.
Nykypolitiikka tähtää jatkuvaan kasvuun rajallisella planeetalla. Tuo kasvu perustuu jo nyt ekologiseen velkaan. Uusiutuvat luonnonvarat eivät ehdi uusiutua nykykasvun vaatimalla tahdilla. WWF:n Living Planet -raportin (pdf) mukaan tarvitsisimme 2,5 planeettaa, jos ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset. Olisiko aika uudelleen arvioida politiikan tavoitteita ja sovittaa ne yhden planeetan mittoihin?
Nykytutkimuksen perusteella WWF uskoo, että henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu on ehkä paras tapa pienentää omaa ekologista jalanjälkeä. Kulutukseen perustuva elämäntapa ei tuo onnea, vaan ajaa ihmiset helposti tyytymättömyyden kierteeseen. Puhdas luonto ja hyvät suhteet perheeseen ja ystäviin ovat shoppailua parempia keinoja parantaa onnellisuutta.
WWF Suomi pyysi ajatushautomo Demos Helsinkiä pohtimaan keinoja, joilla poliittiset päättäjät pystyisivät tukemaan suomalaisten onnellisuutta ja näin pienentämään meidän ekologista jalanjälkeämme.
Kevään aikana voitte seurata ja kommentoida Demos Helsingin tutkijoiden ajatuksen kehittelyä projektin työblogissa Onnellisuuspolitiikkaa. Projekti huipentuu kuvitteellisen Onnellisuuspuolueen puolueohjelman julkistukseen myöhemmin keväällä.
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa aikaansaadussa poliittisessa julistuksessa osapuolia pyydetään ilmoittamaan päästövähennystavoitteensa tammikuun 2010 loppuun mennessä. WWF:n kanta on, että EU:n tulisi nyt tiukentaa päästövähennystavoitettaan, ja sitoutua vähentämään päästöjään vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Jason Anderson, WWF:n Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan johtaja kommentoi EU:n nykyistä 20 prosentin päästövähennystavoitetta hyvin heikoksi:
”Jos EU pitäisi päästövähennystavoitteensa 20 prosentissa vuoteen 2020 mennessä, pitäisi päästövähennysten tahtia Euroopassa jopa hidastaa verrattuna viimeisten kolmen vuoden päästövähennysvauhtiin. Lisäksi EU:n tavoite vähentää päästöjä vuoteen 2050 mennessä huomattavasti, jopa 95 prosenttia, voi olla mahdoton saavuttaa, jos seuraavan kymmenen vuoden aikana ei tavoitella kunnianhimoisempia vähennyksiä,” kommentoi Anderson.
”Pitäytyminen riittämättömässä päästövähennystavoitteessa voi tarkoittaa myös luopumista tärkeistä energiatehokkuuden parannuksista, joiden vaikutukset Euroopan talouteen ja työllisyyteen olisivat pitkäaikaiset ja positiiviset.”
”EU on aiemmin toiminut kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Kuitenkin viime aikoina unioni on asettanut muiden toiminnan ehdoksi omille sitoumuksilleen, mikä paitsi vähentää unionin todellista vaikuttavuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, myös heikentää mahdollisuuksia hyötyä ilmastopolitiikasta.”
”EU:n tulisi ilmoittaa Copenhagen Accord:iin tammikuun loppuun mennessä 30 prosentin sitova päästövähennystavoite, ja etsiä keinoja nostaa kunnianhimon tasoa 40 prosenttiin, mikä olisi kahden asteen tavoitteen kanssa yhteensopiva tavoite EU:lle,” Anderson korostaa.
Viimein myös Tuuli ja Ivar, loputkin kaksi neljästä satelliittiseurannassa olevista merikotkistamme, jättivät kotinurkat. Kuin yhteisestä päätöksestä ne viettivät vielä jouluaaton kotona Raippaluodossa, mutta joulupäivänä suuntasivat ”syysmuutolle” kohti etelää. Perjantaihin 8.1. mennessä Tuuli ja Ivar olivat omia teitään ehtineet rannikkoa seuraten Ahvenmaalle ja yöpyivät Vårdössä samalla saarella alle kilometrin päässä toisistaan.
Tuulista ja Ivarista saatu ainutkertainen paikannusaineisto osoittaa, että osa nuorista merikotkista voi oleskella lähes puolet ensimmäisestä elinvuodestaan hyvin suppealla alueella pesän tuntumassa. Ivarista saatiin ennen talvehtimismatkan alkamista kotikulmilta yli 1500 tarkkaa GPS-paikannusta, ja niistä 95 % keskittyi vain 41 km² kokoiselle alueelle. Jos vähän yksinkertaistetaan ja kuvitellaan pesä keskipisteenä piirretty ympyrä, valtaosa paikannuksista kesäkuun lopusta marraskuun puoliväliin osui ympyrään, jonka säde on noin 3,6 km.
Junnu ja Meri, jotka aloittivat syysmuuttonsa kolme kuukautta ennen Tuulia ja Ivaria, ovat viihtyneet vuodenvaihteen yli Ruotsissa. Tarkemmat selostukset ja kartat löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon merikotkasivuilta.
Helmikuussa kiinalaisen kalenterin mukaan alkava Tiikerin vuosi sai jo etukäteen hienon startin, kun sumatrantiikeriemo poikasineen tallentui ensimmäistä kertaa videolle. Katso, kuinka tiikerit ihmettelevät viidakkoon piilotettua kameraa.
(Video: WWF)
Video kuvattiin Sumatralla Indonesiassa, jossa WWF:n tutkijat ovat selvitelleet tiikerien elinoloja ja liikkeitä viisi vuotta.
Sumatrantiikereitä on jäljellä noin 400. Niiden suurimpana uhkana on elinalueen pieneneminen esimerkiksi öljypalmuplantaasien vuoksi.
Tiikerin vuonna WWF haluaa kiinnittää erityistä huomiota tiikerien suojeluun: luonnossa elää enää noin 3 200 tiikeriä. Tavoitteena on tuplata tiikerien lukumäärä vuoteen 2022 mennessä.
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa poliittiset päättäjät eivät osoittaneet vastuullisuutta vaan pettivät kansalaisten odotukset. Tärkeimpiä tavoitteita ei saavutettu ja tuloksena oli löyhä julistus. Sadat miljoonat ihmiset toivoivat turhaan oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa sopimusta. Kansallisten etujen itsekäs puolustaminen ja rohkean johtajuuden puute olivat epäonnistuneen lopputuloksen perimmäiset syyt.
Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ylisukupolvinen ja globaalista näkökulmasta reilu kestävyys ei ole mahdollista, mikäli maapallon keskilämpötilan nousua ei rajoiteta alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on globaalit päästöt saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja muiden teollisuusmaiden on sitouduttava 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaus on valtava haaste, joka kaikkien yhteiskunnan toimijoiden on otettava vastaan välittömästi. Nyt on tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjuntaan sitoutuneet kansalaiset ja yritykset eivät menetä uskoaan siihen, että poliittinen suunnanmuutos on mahdollinen ja että tulevia sukupolvia kunnioittava ilmastosopimus voidaan saada aikaan vuonna 2010 Meksikossa.
Vain yhdessä voimme saada tuloksia aikaan
WWF toimii yli sadassa maassa tavallisten kansalaisten äänitorvena mm. ilmastonmuutoksessa. Myös Suomen WWF:ssä ilmastotyö jatkuu vuonna 2010 entistä ponnekkaammin tukijoidemme kannustuksella. Järjestämme muun muassa maaliskuussa maailmanlaajuisen Earth Hour –tempauksen yhteistyössä muiden maiden WWF-toimistojen kanssa. Osallistumalla Earth Hour –tempaukseen voit viestiä poliittisille päättäjille, että olet valmis pienentämään hiilijalanjälkeäsi ja vaadit, että valtioiden on allekirjoitettava laillisesti sitova sopimus vuoden 2010 aikana.
Yrityksiä kannustamme kehittämään vähähiilisiä tuotteita ja palveluita. Tähän liittyen toteutamme vuoden 2010 aikana muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä keskustelufoorumeja yrityksille niiden liiketoiminnan kehittämiseksi.
Jo vakiintuneen Green Office –konseptimme avulla yritykset voivat edelleen vähentää toimistojensa ympäristövaikutuksia. Solmimalla yritysyhteistyösopimuksen WWF:n kanssa edustamasi yritys voi osoittaa sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Peliä ei ole menetetty
Vaikka Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui, ei peliä ole menetetty. Positiivista on se, että Kööpenhaminassa ei tehty huonoa laillisesti sitovaa sopimusta. Poliittiset päättäjät voivat vielä osoittaa vastuullisuutensa. Sen täytyy tosin tapahtua vuoden 2010 aikana, sillä ilmastotutkijoiden mukaan aikaa ei ole hukattavissa. Suunnan muutos edellyttää todellista johtajuutta ja asennemuutosta.
Me WWF:ssä teemme kaikkemme, jotta vuosi 2010 jää historiaan vuotena, jolloin todistettiin, että puheet kestävästä kehityksestä ja globaalista vastuusta eivät ole pelkkää sanahelinää. Toivotan kaikille WWF:n tukijoille hyvää uutta vuotta ja uskoa siihen, että suunta voi muuttua!
Kööpenhaminan ilmastokokouksen anti jäi olemattomaksi: kokouksen osapuolet eivät saaneet aikaan laillisesti sitovaa ilmastosopimusta. WWF on muiden ympäristöjärjestöjen tavoin pettynyt kokouksen lopputulokseen, mutta jatkaa työtään kunnianhimoisen, oikeudenmukaisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen puolesta.
Katso, miten WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Kim Carstensen summaa kahden viikon kokousannin:
