15.3.2007

Uusi kissaeläinlaji löytyi Borneolta ja Sumatralta

Tutkijoiden mukaan Borneon ja Sumatran saarilla elävä puuleopardi on kokonaan uusi kissalaji. Aiemmin tämän sademetsien salaperäisen asukin luultiin olevan samaa lajia kuin Kaakkois-Aasian mantereella elävä puuleopardi. Uutiset uudesta kissaeläinlajista saatiin vain muutama viikko sen jälkeen, kun WWF:n raportti osoitti, että Borneon saarelta on viimeisen vuoden aikana löytynyt 52 uutta kasvi- ja eläinlajia.

Katso WWF:n kuvanauhaa puuleopardista (MOV-tiedosto, 4.4 MB).

WWF korostaa, että nämä tutkimustulokset osoittavat, miten elintärkeää on suojella tämän maailman kolmanneksi suurimman saaren elinympäristöt ja lajit.

"Borneon sademetsät ovat ainutlaatuisia, ja kaikkea ainutlaatuisuutta ei vielä edes osata arvata, kuten uusien lajien löytyminen osoittaa. Se, että Borneon puuleopardi on oma lajinsa korostaa Borneon sademetsien pelastamisen tärkeyttä entisestään. Jos nykymeno jatkuu, Borneon sademetsät on hakattu vuoteen 2022 mennessä, ja niiden mukana on menetetty valtava määrä lajeja. Indonesiassa on 10 prosenttia maailman luonnon monimuotoisuudesta", sanoo WWF Suomen metsäpäällikkö Harri Karjalainen.

Yhdysvaltojen syöpäinstituutin tutkijat (US National Cancer Institute) sanovat, että geneettiset erot Borneon ja mantereen puuleopardien välillä ovat verrattavissa eroihin muiden suurten kissaeläinten kuten leijonan, tiikerin, leopardin, jaguaarin ja lumileopardin välillä. He uskovat, että Borneon puuleopardin populaatio irtosi mantereen populaatiosta 1,4 miljoonaa vuotta sitten.

"Geneettiset tutkimustulokset osoittavat selvästi, että Borneon puuleopardia pitäisi pitää omana lajinaan", sanoo tohtori Stephen O'Brien, USA:n syöpäinstituutin geneettisen monimuotoisuuden laboratorion johtaja. "DNA-testit osoittavat noin 40 eroa lajien välillä."

Geneettisen tutkimuksen tuloksia tukee toinen erillinen tutkimus eri alueilla elävien puuleopardien eroista. Tutkimusta on tehty museoissa ja kokoelmissa olevien puuleopardin nahkojen turkin kuvioinneista ja väreistä.

"Kun aloimme verrata mantereen ja Borneon leopardien nahkoja, oli selvää, että vertaamme kahta eri lajia", sanoi tohtori Andrew Kitchener Skotlannin kansallismuseon luonnontieteelliseltä osastolta.

Puuleopardin suurin uhka on sen elinympäristön, Borneon sydämen sademetsien tuhoutuminen. Tämän "uuden" kissaeläimen pelastukseksi voi kuitenkin koitua Borneon alueen kolmen hallituksen – Malesian, Indonesian ja Brunein – solmima sopimus Borneon sydämen sademetsien suojelemiseksi ja kestäväksi käytöksi.

Borneon sademetsiä uhkaavat muun muassa palmuöljyplantaasit. "WWF on mukana kestävää palmuöljyntuotantoa edistävässä RSPO-järjestelmässä, jossa palmuöljyplantaaseja ei esimerkiksi saa perustaa hakatuille arvokkaille sademetsäalueille. Jos palmuöljyn kysynnän kasvu eri puolilla maailmaa elintarviketeollisuuden ja biopolttoainetuotannon tarpeisiin saa jatkaa hallitsematonta kasvuaan, menetämme Borneon ainutlaatuiset sademetsät", Harri Karjalainen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Karjalainen, WWF Suomi, metsäpäällikkö, 040 563 7179
Stuart Chapman, WWF International Coordinator, Heart of Borneo Programme, m +62 8131 550 03 14
Stephan Wulffraat, WWF Forest and Species Conservation Ecologist, t +62 21 5761070, m + 62 8131 999 55 62

Taustatietoja:

• TV-kelpoista liikkuvaa kuvaa on saatavilla osoitteesta http://www.thenewsmarket.com/wwf. Kuvamateriaalin lataaminen edellyttää rekisteröitymistä. Mahdollisia kysymyksiä voi lähettää sähköpostiin osoitteeseen wwf@thenewsmarket.com . Valokuvia voi tilata WWF Suomesta: tiedottaja Tuuli Äikäs, (09) 7740 1051
• Mantereen puuleopardin tieteellinen nimi on Neofelis nebulosa, kun Borneon puuleopardi on Neofelis diardi.
• Borneon metsäolosuhteiden perusteella puuleopardien määräksi arvellaan 5 000–11 000 yksilöä. Sumatran kannan kooksi arvellaan 3 000–7 000 yksilöä. Kantojen koon varmistus edellyttää lisää tutkimusta.
• Puuleopardien ulkoisen olemuksen perusteella niitä on kaikkia pidetty samana lajina. Tuoreet DNA-tutkimukset osoittavat kuitenkin noin 40 nukleotidin eroa näiden kahden lajin välillä. Esimerkiksi leijonalla ja leopardilla on 56 nukleotidin ero. DNA-tutkimusten mukaan mantereen ja saarien puuleopardilajit eivät ole olleet toisiinsa kosketuksissa 1–3 miljoonaan vuoteen, kun lajin sisällä hyväksytty enimmäisero on 1–2 miljoonaa vuotta.
• Borneon puuleopardin turkissa on pieniä pilven mallisia värimerkkejä ja pieniä selkeitä pisteitä pilven mallisten merkkien sisällä. Sen turkki on harmaampi ja tummempi kuin serkullaan mantereella, ja sen selässä on kaksikertainen raita. Mantereella elävillä puuleopardeilla on suurempia pilven mallisia merkkejä turkissa, ja niissä olevat pisteet ovat haaleita. Ne ovat vaaleampia ja usein punertavia. Selässä on vain osassa kohtaa kaksi viivaa. Puuleopardi on Borneon suurin petoeläin. Se saattaa olla jopa pantterin kokoinen, ja sillä on ruumiin kokoonsa nähden pidemmät kulmahampaat kuin yhdelläkään toisella kissaeläimellä.
• Puuleopardit viihtyvät tiheässä metsässä ja ne ovat hyvin herkkiä ihmisen aiheuttamalle häiriölle. Ne syövät pääasiassa apinoita, kääpiökauriita, muntjakkeja, sambarhirviä ja nuoria partasikoja.
• Borneon sydän on 220 000 neliökilometrin eli viisi kertaa Sveitsin kokoinen vuoristoinen sademetsäalue. Borneon sydämen suojelualoitteen tavoitteena on suojella puolet alueesta ja saada puolet metsien kestävän käytön piiriin. Tavoitteena on myös vähentää köyhyyttä, tukea kestävää kehitystä ja turvata arvokkaat luonnonvarat. Borneon, Indonesian ja Malesian hallitukset sopivat suojelualoitteesta 12.2.2007. WWF on mukana suojeluhankkeen toteutuksessa.
• WWF:n raportti Borneo's Lost World Borneolta löydetyistä uusista lajeista on ladattavissa englanninkielisenä pdf-tiedostona internetistä (22 Mt).