Tansaniassa taistellaan salametsästystä vastaan valtavilla kaulapannoilla – jopa 60 norsua pannoitetaan niiden liikkeiden seuraamiseksi
Tansaniassa on aloitettu norsujen aiempaa laajamittaisempi pannoittaminen vastatoimeksi maata riivaavalle salametsästykselle. Norsujen kaulaan kiinnitettävät satelliittipannat auttavat metsänvartijoita seuraamaan norsulaumojen liikkeitä ja suojelemaan niitä tehokkaammin. Tansanian Selous’n suojelualueella ja sen ympäristössä pannoitetaan jopa 60 norsua tämän vuoden aikana.
Tutkijat asettavat huolellisesti satelliittilähettimellä varustetun pannan 20-vuotiaalle naarasnorsulle.
Tansanian suurin luonnonsuojelualue Selous on menettänyt lähes 90 prosenttia norsuistaan vain 40 vuoden aikana. Selous’n suojelualueella elää noin 15 200 norsua. Samalla alueella eli 40 vuotta sitten noin 110 000 norsua. UNESCO on listannut Selous’n suojelualueen vaarassa olevaksi luonnonperintökohteeksi massiivisen salametsästyksen takia. Afrikan mantereella salametsästetään noin 20 000 norsua vuosittain
Pannoitetuista norsuista kerätään tiedot ja leikataan pieni tupsu hännästä dna-näytettä varten.
”Metsänvartijoiden resurssit suojella jäljellä olevia norsuja ovat avainasemassa norsupopulaation vahvistamisessa. Satelliittipannat ovat osoittautuneet erinomaiseksi keinoksi seurata norsujen liikkeitä ja parantaa lajin suojelua Selous’n kaltaisella valtavan laajalla alueella”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Pantojen tiedoista toivotaan apua massiivista salametsästystä vastaan
Pannoitettu norsu on herännyt hetki sitten nukutuksesta. Sen liikkeitä ja vointia seurataan myös heräämisen jälkeen.
Vuoden aikana Tansaniassa on tarkoituksena pannoittaa kaikkiaan 60 norsua. Projekti on aiempaa laajamittaisempi, sillä aiemmin on pannoitettu lähinnä yksittäisiä norsuja. Käytännössä 60 norsun pantojen avulla seurataan paljon suurempaa joukkoa norsuja, sillä ne liikkuvat isoissa laumoissa. Pannat lähettävät satelliitin kautta paikkatietoja suojeluasiantuntijoille ja alueen metsänvartijoille.
”On tärkeää varmistaa, että paikannustieto ei joudu vääriin käsiin. Suojattuun tietoon pääsevät käsiksi ainoastaan tarkoin määritellyt tutkijat ja metsänvartijat”, Pirinen sanoo.
Valtavat pannat on suunniteltu norsuja varten
Pannoitusprojekti aloitettiin viime viikolla, jolloin pannoitettiin ensimmäiset kaksi norsua. Pannan ei ole havaittu haittaavan eläimen normaalia elämää.
”Näin ison eläimen pannoitus ei ole helppoa. Yksilön valitsemisen jälkeen se nukutetaan nukutusainetta sisältävällä nuolella, jonka jälkeen tutkijat tarkastavat eläimen terveydentilan, keräävät tietoa siitä ja asettavat norsun valtavaa kaulaa varten suunnitellun pannan norsulle. Operaatio kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen norsulle annetaan herättävää lääkettä”, Pirinen kertoo.