Tämä on viimeinen postauksemme Kulutusviidakkoon. Jatkossa sademetsistä ja kuluttamisesta voi lukea WWF:n uudesta Villi planeetta -blogista, jossa WWF:n asiantuntijat kirjoittavat sademetsäaiheiden lisäksi myös muista ajankohtaisista ympäristöaiheista.
Kiitos kaikille lukijoillemme ja tavataan Villillä planeetalla!
Suvi
WWF kerää parhaillaan tietoa palmuöljyä käyttävien yhtiöiden vastuullisuudesta. Tietoja käytetään WWF:n palmuöljypisteytykseen, jolla pyritään nopeuttamaan yhtiöiden vastuulliseen raaka-ainehankintaan siirtymistä. Yhtiöillä on parhaillaan mahdollisuus tarjota lisätietoa ja tehdä korjauksia WWF:n yhtiöistä keräämään tietoon. Odottelen suomalaisilta pisteytyksessä mukana olevilta yhtiöiltä lisätietoja vielä ensi maanantaihin ennen pisteytyksen jatkamista.
Lopullisia tuloksia odotellessa voimme kannustaa elintarvikeyhtiöitä kantamaan vastuunsa liittymällä vastuullista palmuöljytuotantoa ajavaan RSPO-yhdistykseen, sitoutumalla käyttämään vain sademetsäystävällistä palmuöljyä ja siirtymällä sen käyttämiseen välittömästi.
Vihreä Lanka julkaisi hyvän artikkelin Neste oilin palmuöljynkäytöstä. Elinan juttu käy ansiokkaasti läpi mistä Nesteen tilanteessa on kyse. Lue täällä: Kuumassa paikassa.
New York Timesin artikkelissa käydään tasapainoisesti läpi keskustelua vastuullisesta palmuöljystä: Bid to Make ‘Green’ Palm Oil Advances.
WWF:n kanta selviää kesällä päivittämältäni palmuöljysivulta. Käy tsekkaamassa mitä WWF tekee, mitä yritykset voivat tehdä, ja mitä sinä voit tehdä palmuöljyn suhteen.
Eurooppalaiset palmuöljyä käyttävät yritykset päättävät Kaakkois-Aasian sademetsien kohtalosta. Öljypalmuplantaasien leviäminen on Kaakkois-Aasiassa merkittävin syy sademetsien hakkuille. Vastuullinen, hakkuut kieltävä viljelymenetelmä tulee saada yleiseksi käytännöksi juuri vastuullisten eurooppalaisten yritysten kysynnän vetämänä. Intialaiset ja kiinalaiset yritykset eivät vaadi vastuullista tuotantoa ja näiden valtioiden kysyntä tulee kasvamaan yhä entisestään.
Myös suomalaiset yritykset vaikuttavat siihen, mihin suuntaan ala kehittyy. Kannustaako suomalainen ruokasektori sademetsien hakkuisiin vai tukeeko se vastuullista palmuöljytuotantoa ostamalla vain sademetsäystävällisiltä tuottajilta?
Sampsa
Sademetsien suojelua voi tukea nyt myös shoppailemalla! WWF:n verkkokauppaan on tullut myyntiin Sademetsän sankarit -kampanjaan liittyvät oranki-paidat. Verkkokaupasta löytyy myös oranki-aiheisia ekokasseja. Paidat ja kassit on tehty luomupuuvillasta ja ne on suunnitellut tekstiilisuunnittelija Anu Saari.
Paitakampanjalle ovat antaneet tukensa myös useat julkisuuden henkilöt, jotka kuvattiin orankipaidat päällä. Hyvällä asialla ovat mm. Pamela Tola, Lauri Nurkse, Olavi Uusivirta, Nanna Grundfeldt ja Lauri Tilkanen.
Pamela Tola. Kuva: Elina Simonen
Olavi Uusivirta. Kuva: Elina Simonen
Ole sinäkin sademetsän sankari! Lähde mukaan tukemaan sademetsien suojelua ja osta oma paita tai kassi!
Suvi
Kuva (cc) Rescue Dog. Borneon maastopalot aiheuttavat vakavia seurauksia
Borneo palaa taas vastuuttoman palmuöljytuotannon vuoksi. Vastuulliseen viljelyyn siirtymällä ehkäistäisiin lähes puolet suurta tuhoa aiheuttavista maastopaloista. Borneon savukausi on nyt pahimmillaan.
Borneossa on yleistä, että maanviljelijät ja plantaasiyhtiöt polttavat peltojen korjuutähteet ja hakkuutähteet. Kuivalla kaudella kontrolloimaton tuli karkaa helposti maastoon ja muuttaa metsät savuaviksi surmanloukuiksi. Pahimmillaan tuli leviää trooppisille soille ja polttaa näitä alueella olevia maailman suurimpia maanpäällisiä hiilinieluja.
Vastuuton öljypalmutuotanto tappaa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta
Tammikuussa sadekaudella metsäpaloja havaittiin 59. Elokuu ei ole vielä loppunut ja WWF on laskenut tässä kuussa pelkästään saaren Indonesian puolella yli 7300 maastopaloa.
Paitsi että tuli tuhoaa arvokasta trooppista sademetsää ja vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, se aiheuttaa myös vakavan terveysuhan ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä kiristää Kaakkois-Aasian valtioiden välejä.
Vuoden 97-98 savukausi oli katastrofaalinen. Koskaan aiemmin ei oltu mitattu niin nopeaa ja runsasta ilmakehän hiilidioksimäärän kasvua. Hiilidioksidi on merkittävin ilmastonmuutosta kiihdyttävä kaasu. Palot vaikuttivat 70 miljoonan ihmisen terveyteen ja niistä aiheutui 9 miljardin taloudelliset menetykset.
Lähes puolet (44%) Borneon maastopaloista roihuaa WWF:n analyysin mukaan öljypalmuplantaaseilla, 7% metsän hakkuualueella ja loput muulla luokittelemattomalla maalla kuten yhteisöjen mailla. Malesian puoleisessa osassa Borneota olemme elokuun aikana havainneet 851 maastopaloa.
WWF edistää vastuullisten viljelymenetelmien käyttöönottoa
WWF kehittää paikallisyhteisöjen kanssa keinoja viljellä maata ilman tulta ja neuvoo metsäpalojen sammuttamisessa. Yhdessä paikallishallitusten ja saksalaisen kehitysjärjestö GTZ:n kanssa, WWF on auttanut ottamaan käyttöön paikallisia tulenkäytön rajoituksia. Rajoitusten tehokkuutta tarkkaillaan parhaillaan.
Tulenkäyttö on halpa keino raivata maata. Palmuöljyn hinta pysyy edullisena ja metsäpaloja aiheuttavat kasvattajat saavat tuotteensa paremmin kaupaksi markkinoilla, joilla hinta on kaiken mittari. Tulen käyttö ei ole välttämätöntä viljeltäessä öljypalmuja. Kaakkois-Aasiassa WWF edistää tulenkäyttöä rajoittavien viljelymenetelmien käyttöönottoa ja Suomessa kannustamme suomalaisyrityksiä kantamaan ympäristövastuunsa.
Suomalaiset yritykset kykenevät pelastamaan sademetsiä metsäpaloilta kieltäytymällä palkitsemasta vastuutonta tulenkäyttöä. Tämän voi tehdä siirtymällä ostamaan vain vastuullista palmuöljyä.
Halpa ruoka on harvoin hyväksi yhteiselle pallollemme.
Lisää Borneon maastopaloista:
Yksi erinomainen keino edistää sademetsien suojelua on lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä täällä Suomessa että paikan päällä sademetsissä. Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä, ja jos he ymmärtävät ajoissa suojelun tärkeyden, he osaavat myös tehdä oikeita päätöksiä sitten aikuisina. Ja tietysti lapset kertovat jo nyt oppimistaan asioista vanhemmilleen.
WWF Suomi jatkaa taas syksyllä viime keväänä käynnistynyttä sademetsälähettilästoimintaa, jossa WWF:n kouluttamat nuoret kiertävät suomalaisia kouluja ja kertovat sademetsistä oppilaille. Syksyllä lähettiläät saavat mukaansa myös WWF:n uuden upean sademetsäpelin, jonka avulla oppiminen tapahtuu leikin varjolla.
Ympäristökasvatusta tehdään myös paikan päällä sademetsissä. Esimerkiksi WWF Ruotsi työskentelee ansiokkaasti Borneolla kouluttamalla paikallisia opettajia ympäristöasioissa. Myöhemmin tavoitteena on vierailla myös kouluissa. Työtä vaikeuttaa se, että välimatkat Borneolla ovat pitkiä ja tiet vaikeakulkuisia. Kilometreissä hyvinkin lyhyeen matkaan saattaa mennä tuntikausia. Toimintaa on kuitenkin tarkoitus laajentaa ja etsiä entistä tehokkaampia tapoja tavoittaa sekä opettajat että oppilaat.
Jotta sanoma sademetsien suojelun tärkeydestä tavoittaisi Borneon kylissä asuvat koululaiset, yksi haaste on saada lapset pysymään koulussa. Opetus on usein ilmaista ja periaatteessa kaikki lapset käyvät koulua, mutta poissaoloja saattaa kertyä paljon työteon seurauksena. Tässä WWF pyrkii auttamaan kehittämällä kestäviä ja monipuolisia elinkeinoja kyläläisille, jotta lasten ei tarvitsisi työskennellä, vaan he voisivat käydä koulua. Samalla edistetään sademetsien suojelua paikallistasolla ja autetaan ihmisiä pois köyhyydestä.
Koululaisia Tumbang Jojangin kylästä Keski-Kalimantanilta. Kuva: Suvi Huttunen / WWF
Suvi
Olen kertonut yrityksille, että vastuulliseen raaka-ainehankintaan siirtymisen avulla yritys vähentää sademetsien hakkuita, ehkäisee lajien sukupuuttoja, tukee sosiaalisesti vastuullista tuotantoa ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Ostaisitko sinä tuotteita tällaiselta yritykseltä?
Sampsa
WWF:n metsäkadon lopettamisaikataulu herätti keväällä keskustelua. WWF:n tavoitteenahan on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2020 mennessä ja tarkemmin sanottuna nettometsäkato eli metsäkadosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
Nettometsäkato tulee pysäyttää näin nopeasti muunmuassa siksi, että vaarallinen ilmastonmuutos kyettäisiin torjumaan, ekosysteemipalvelut kuten sateiden ajoittuminen säilyisivät, maailman historian nopein sukupuuttoaalto pysähtyisi, ihmisillä olisi tulevaisuudessa laajemmat mahdollisuudet hyödyntää lajikirjoa esimerkiksi lääkkeiksi ja metsäkansojen elintavat säilyisivät.
Kuinka paljon metsää sitten parhaillaan kaatuu? Tänään kaadetaan noin 356 neliökilometriä metsää (pääasiassa Indonesiassa ja Brasiliassa). Tänään kuitenkin myös syntyy metsää arviolta noin 156 neliökilometriä (pääasiassa Kiinassa). Maailmasta siis tuhoutuu noin 200 neliökilometriä metsää päivässä.
Jotta WWF:n tavoite toteutuisi tulisi metsäkadosta aiheutuvan kasvihuonekaasutaseen olla nolla, eli uutta biomassaa tulisi syntyä yhtä paljon kuin sitä hakataan. WWF ei hyväksy nopeakasvuisia puuplantaaseja metsäkadon lääkkeeksi.
WWF:n tavoitteen, jonka myös Suomi ja 66 muuta valtiota jakavat, toteutuminen vaatii monipuolisia keinoja monilta toimijoilta. Keinoihin kuuluvat vastuullisen kulutuksen toteuttaminen esimerkiksi kulutustietoisuuden, lakien ja vapaaehtoisten sertifikaattien siivittämänä. Kun kuluttajat ja jalostajat lopettavat metsäkatohyödykkeiden ostamisen myös niiden tuotanto loppuu. Keinoihin kuuluu myös vastuullisen tuotannon tukeminen esimerkiksi maankäyttösuunnitelmin ja maankäyttöoikeuksia kehittämällä. Uutena merkittävänä keinona on kansainvälinen ilmastosopimus, johon tulee joulukuussa lisätä metsäkadon pysäyttämistä tukeva REDD-mekanismi. WWF Suomen Sademetsän sankarit -operaatio edistää näitä kaikkia keinoja.
WWF:n tavoite on haastava mutta realistinen.
Se on myös yhteinen tavoite, jonka toteutumiseen jokainen voi vaikuttaa. Suomalaiset yritykset voivat siirtyä hankkimaan vain vastuullista raaka-ainetta, kuten RSPO-sertifioitua palmuöljyä tai FSC-sertifioitua puuta ja kuluttajat voivat suosia näin toimivia yrityksiä ja vaatia muita yrityksiä vastaavaan vastuullisuuteen.
Asiasta kiinnostuneille suosittelen YK:n Ympäristöohjelman (UNEP) Vital Forest Graphics-julkaisua, joka luo kuvan maailman metsien tilasta aina perustiedoista yksittäisiin uhkiin ja mahdollisuuksiin.
Sampsa
Kirjoitin ennen lomille lompsimista kolumnin syksyn ensimmäiseen Pandan polkuun. Aiheeni oli ruoka ja nimenomaan suomalainen ruoka otsikolla “Puhtaan suomalaisen ruuan puolesta”. Copy-pastean jutun tänne jahka lehti ilmestyy ensin tukijoillemme.
Sitä odotellessanne voitte pohtia suomalaisen kouluruuan suomalaisuutta ja puhtautta tämän harvinaisen ansiokkaan tv-reportaasin siivittämänä. Nuorissa on voimaa!
A-tuubi: Kuka tietää mistä kouluruoka tulee?
Sampsa
WWF- verkoston Metsäkato-ohjelman (Forest conversion programme) tuore uutislehti on ilmestynyt. Keskitymme Metsäkato-ohjelmassa palmuöljyn ja soijan tuotannon kielteisten vaikutusten minimointiin.
Uusimmassa numerossa on tuoretta tietoa WWF:n käynnissä olevasta palmuöljy-yritysten pisteytyksestä ja Vastuullisen soijan yhdistyksen vuosikokouksesta, jossa hyväksyttiin ensimmäinen pilottikriteeristö. Tuttuun tapaan uutislehteen on kerätty lisäksi laaja katsaus maailmalla tapahtuneeseen uutisointiin palmuöljystä ja soijasta. Yksi suomalainenkin yhtiö on mainittu. Arvaa mikä.
Lähetin uutislehden tuttuun tapaan keskeisille suomalaisille palmuöljyä ja soijaa käyttäville yrityksille.
WWF International - Forest Conversion News No. 23 - July 2009
Sampsa
(c) WWF/Sampsa Kiianmaa Öljypalmun taimia sademetsässä
Kirjoitan tämän postauksen kommenttien toivossa. Minua kiinnostaa kuulla mietteitänne omasta nettikanssakäymisestänne järjestöjen (cause) kanssa. Ja ennen kaikkea kuinka saisin teidät keskustelemaan ja kommentoimaan? Jätä kommentti - tietenkin.
Olemme toimistolla pohtineet WWF Suomen presenssiä sosiaalisessa mediassa. Homma sai alkunsa sademetsätiimin halusta herättää keskustelua pelkän tiedon syöttämisen sijaan. Uskon, että keskustelemalla asiat sisäistää paremmin. Kun kerron mitä voit tehdä pelastaaksemme sademetsät haluan, että siitä jää sinulle muistijälki joka kehottaa sinua toimimaan. Keskustelun muistaa lehtijuttua paremmin.
Olemme kevään aikana pohtineet myös palveluita joissa haluamme olla mukana. Koko toimistonlaajuinen blogi on tällä hetkellä kehitteillä. Meillä on myös Youtube-profiili. Harkitsemme nyt useisiin muihinkin palveluihin astumista. Itse odotan innolla josko saisin jakaa kanssanne esityksiäni ja kuviani.
Sain syksyllä yllytettyä viestinnän perustamaan Jaiku-profiilin. Harmikseni Jaikun aika oli kypsä ja antoisat mikroblogikeskustelut ovat nyt siirtyneet Twitteriin ja Qaikuun.Tulisiko WWF Suomen perustaa Twitter-profiili? Jätä kommentti. (Joo, pitäisi)
Palveluvaihtoehtoja pohtiessamme myös Facebook nousi esiin. Sademetsän sankarit operaatiollakin on oma ryhmä naamakirjassa. Liity mukaan
Naamakirjassa on kuitenkin ongelma verrattuna muihin sosiaalisen median kuppikuntiin. Facebookin ryhmissä ei keskustella. Jaikusta tutut ryhmät löytyvät nykyään Qaikusta ja Twitterissä jutustelu kantaa nopeasti maapallon joka kolkkaan.
Facebook-ryhmät toimittavat samaa funktiota kuin 80-luvun Kiss-hihamerkit. Ryhmään kuuluminen on oman identiteetin osoittamista. Ryhmän jäsenyys on status-symboli joka johtaa harvoin toimintaan. Itse en ole lähettänyt Sademetsän sankareille Facebookista edes viestejä. Tiedän kuinka ärsyttävää se on. Minulla on itselläni matala eroamiskynnys kaikista “spämmiryhmistä”.
Washington Postissa on kiinnostava artikkeli tällaisesta klikkausaktivismista:
…Anders Colding-Jorgensen, a psychologist and lecturer on social media at the University of Copenhagen, earlier this year challenged his students to a competition for who could create the most-member-drawing Facebook group. Colding-Jorgensen personally founded “No to Demolition of Stork Fountain,” a group asserting that it would oppose the transformation of the Copenhagen fountain into an H&M clothing store. Within a few days, 300 people had joined; by the end of the week he had 10,000 members. Not a bad effort for a group supporting an entirely fictitious cause…
…Furthermore, anyone who bothered to visit the discussion forum would have seen that; in the forum Colding-Jorgensen had explained that the group was just a social experiment. “But people just went in and joined,” Colding-Jorgensen says. “They didn’t read anything.” …
…What surprised Colding-Jorgensen about people’s behavior on his site was that the group was “in no way useful for horizontal discussions.” Users wanted not to educate themselves or figure out how to save the fountain, but to parade their own feelings of outrage around the cyber-public. - WP: Facebook’s Easy Virtue ‘Click-Through Activism’ Broad but Fleeting
Eli kysykää helppoja tai hankalia. Ehdottakaa. Kehukaa. Hämmästelkää. Vastaamme ja keskustelemme mielellämme ja toivottavasti opimme taas jotain uutta.
Kuulutko sinä facebook-ryhmiin ja jos kuulut oletko ikinä kirjoittanut niiden seinille tai osallistunut ryhmän toimintaan netin ulkopuolella? onko keskustelu ja kommentointi WWF:n tai muiden järjestöjen kanssa mielestäsi mielekästä?
Tässä vielä lisäajatuksia ja ehdotuksia herättämään toimistolla pitämäni Mari Koistisen ja Pirkka Aunolan esityksiin perustuva Törmäyskurssi sosiaaliseen mediaan.
Sampsa
