Uuden-Seelannin onnettomuus muistutus öljyntorjunnan tärkeydestä
Uuden-Seelannin historian pahin öljyonnettomuus, rahtialus Renan karilleajo, muistuttaa taas siitä, kuinka tärkeää myös Suomen on varautua mahdolliseen laajamittaiseen öljykatastrofiin. WWF Suomi ja Suomen ympäristökeskus järjestävät yhteistyössä maanantaina 31.10. teoriakoulutuksen onnettomuustilanteessa rantapuhdistuksen ryhmänjohtajina toimiville vapaaehtoisille. Koulutukseen osallistuu 64 vapaaehtoista.
Tilaisuudessa käydään muun muassa läpi öljyntorjunnassa sovellettavia menetelmiä, Suomen öljyntorjuntavalmiutta sekä viranomaisten ja vapaaehtoistyön koordinoimista onnettomuustilanteessa. Asiantuntijat kertovat vapaaehtoisille öljyyntyneiden lintujen hoidosta ja öljyn vaikutuksista luontoon. Teoriapäivän lisäksi ryhmänjohtajiksi kouluttautuvat pääsevät ensi keväänä osallistumaan käytännön öljyntorjuntaharjoituksiin.
”Uudessa-Seelannissa rantojen siivousoperaatioon on tähän mennessä osallistunut noin 6 700 paikallista vapaaehtoista. Heistä on ollut viranomaisille korvaamatonta apua” sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Klötzer. ”Etukäteen varautuminen auttaa meitä reagoimaan nopeasti jos öljyvahinko sattuu esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella”.
WWF Suomen vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot toimivat viranomaisten kutsusta apuna öljyvahingon jälkeisessä rantojen puhdistuksessa sekä öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Joukot perustettiin vuonna 2003 ja nyt niihin kuuluu jo yli 6000 suomalaista. Merellä tapahtuvasta öljyntorjunnasta vastaa Suomen ympäristökeskus, rannikolla vastuu työstä siirtyy alueelliselle pelastuslaitokselle. Rantojen siivous öljystä on pitkälti hidasta käsityötä, missä vapaaehtoisten osallistuminen on erittäin tärkeää.
Linnut herkkiä öljylle
Vaikka isossa onnettomuudessa öljy pystyttäisiin tehokkaasti keräämään jo merellä, osa siitä leviää väistämättä laajalle alueelle. Linnut ovat yksi herkimmistä eliöryhmistä öljyn aiheuttamille tuhoille. Niiden höyhenpeite menettää lämmön eristyskykynsä jo pienestä öljymäärästä, mistä seuraa hidas kylmettyminen.
“Öljyyntyneitä lintuja voidaan pelastaa, jos ne löydetään riittävän nopeasti ja osataan puhdistaa. Suomi on öljyyntyneiden lintujen hoitamisessa edelläkävijöiden joukossa maailmassa. ” toteaa vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Ensimmäinen öljyonnettomuuksissa tahriintuneiden lintujen pesu- ja hoitoyksikkö otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2008. Kolmesta kuljetuskontista koostuva yksikkö voidaan nopeasti siirtää maanteitse tai meritse öljyonnettomuuspaikan läheisyyteen. Yksikössä pystytään käsittelemään noin 100–150 öljyyntynyttä lintua vuorokaudessa.
Pelkät kontit eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös osaajia, jotka pystyvät käynnistämään onnettomuuden tapahduttua lintujen pesutoiminnan ja ylläpitämään toimintaa riittävän kauan. WWF on kouluttanut yhteistyössä SYKEn ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa lintujen käsittelyssä, pesussa ja hoidossa tarvittavia vapaaehtoisia. Tarvittaessa nämä vapaaehtoiset tulisivat toimimaan viranomaisten tärkeänä tukena öljyonnettomuuksien jälkitorjunnassa.
Lisätietoja
Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. 040 763 0000, vanessa.klotzer@wwf.fi
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 685
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
SYKEn viestintä Riku Lumiaro, puh. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Villi Planeetta-blogi: Toivottavasti turhaa harjoittelua
Luonnolta menee vuosia Uuden-Seelannin öljyvuodosta toipumiseen