Sarvikuonojen tilanne Intian Assamissa heikkenee entisestään
WWF on huolestunut viimeaikaisesta sarvikuonojen salametsästyksestä Manasin kansallispuistossa Intian Assamin osavaltiossa. Jo kolmas alueelle siirretyistä kahdeksastatoista sarvikuonosta sai surmansa viime viikolla. Vaikka alueella on ympärivuorokautinen vartiointi ja eläimiä seurataan muun muassa radiopantojen avulla, salametsästäjiä ei ole pystytty pysäyttämään.
WWF Intian kenttätiimi tunnisti viimeisimmän salametsästetyn sarvikuonon yksilöksi, joka siirrettiin Manasiin huhtikuussa 2008 Pobitoran luonnonsuojelualueelta. Manasin sarvikuonokanta metsästettiin sukupuuton partaalle vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Tämän takia vuosina 2008–2012 kansallispuistoon siirrettiin yhteensä 18 yksilöä, ja siirrot jatkuvat edelleen.
Viimeisimmän surmatun sarvikuonon radiopanta on pudonnut luultavasti viime marraskuussa, joten sen seuraaminen ei ole ollut mahdollista. Kenttätiimi yritti tavoittaa eläimen, mutta ei onnistunut ja lopulta salametsästäjät löysivät sen.
”Katselin juuri tätä sarvikuonoa läheltä Manasissa marraskuun alussa ja nyt se on ammuttu. Vielä surullisempi on tieto siitä, että kahden kilometrin välein sijaitsevat ympäri vuorokauden miehitetyt vartiotornit sekä liikkuvat partiot eivät ole riittäneet karkottamaan salametsästäjiä, eivätkä estämään heidän toimiaan. Kun näin tämän operaation laajuuden paikan päällä, oli vaikea keksiä, mitä näiden sarvikuonojen suojelemiseksi oikein tarvitaan, jos nykyiset valtavat ponnistelutkaan eivät tuota tulosta”, pohtii WWF Suomen Kansainvälinen kehitys -ohjelman päällikkö Sami Tornikoski.
WWF on yhä huolestuneempi siitä, että Assamin osavaltion metsäosasto ja Bodolandin aluehallinto ovat sitoutuneet heikosti tarjoamaan suojelua siirretyille sarvikuonoille Manasissa. Sarvikuonon ampuminen tapahtui vartioleirien läheisyydessä, missä puistonvartijoiden tulisi hoitaa partiointia. Vartiointia ei kuitenkaan hoidettu tarpeeksi tehokkaasti.
WWF kehottaa Assamin hallitusta ja Bodolandin aluehallintoa lisäämään välittömästi suojelua Manasin kansallispuistossa ja varmistamaan, että partiointi on mahdollisimman tehokasta. Näin voidaan estää salametsästysyritykset sarvikuonoja ja muita villieläimiä kohtaan. WWF ehdottaa myös tiedonkeruumekanismin kehittämistä sellaiseksi, että sarvikuonoista aiemmin hankittu tieto pystyttäisiin pitämään salassa, jotta se ei joutuisi vääriin käsiin. Tämä vähentäisi hyökkäyksiä siirrettyjä sarvikuonoja kohtaan.
Lisätietoja:
Kansainvälinen kehitys -ohjelman päällikkö Sami Tornikoski, WWF Suomi, puh. 040 533 4399
Lisää aiheesta: wwf.fi/salametsastys