Eläköön pieni kotimainen kala – kesä ilman lohta ja tonnikalaa!

WWF:n Kalakampanja haastaa Facebook-tapahtumallaan suomalaiset viettämään kesän ilman lohta ja tonnikalaa, jotka ovat kuluttajien eniten käyttämiä kaloja. Kesä ilman lohta ja tonnikalaa –tapahtuma myös innostaa suomalaisia laajentamaan kalatuntemustaan reseptikilpailulla. Kilpailussa jokainen voi jakaa vinkkinsä siitä, miten esimerkiksi kasvatetun tuontilohen tai tonnikalan voi korvata kotimaisella kestävällä vaihtoehdolla.

Oman kotimaista kalaa hyödyntävän vinkkinsä antaa myös kokki Markus Maulavirta, joka valmistaa Kalakampanjan tuoreessa videossa haukikalapuikkoja. Videon voi katsoa kampanjan verkkosivuilla.

”Miksi mennä merta edemmäs kalaa, kun kotijärveltä saa kaiken? Olemme etuoikeutettuja, kun meillä on jokamiehenoikeudet ja näin puhtaat ja satoisat järvet”, Maulavirta toteaa.

Tuttuja ruokia uusista kalalajeista

Suomessa on noin 188 000 järveä. Vesistöissämme elää noin 70 kalalajia, ja lähes kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta. Kuitenkin yli 70 prosenttia syömästämme kalasta tuodaan muualta, ja pienikokoinen suomalainen kala on jäänyt norjalaisen lohen ja kasvatetun kalan jalkoihin.

”Kesällä runsaat kalavetemme ovat kaikkien saavutettavissa. Ekologisin ja elämyksellisin vaihtoehto on kalan pyytäminen itse onkimalla ja valmistaminen saman tien tuoreeltaan ilman kylmäsäilytyksiä. Miten olisi vaikkapa tutustuminen yhteen uuteen kalalajiin joka viikko? Tuttujakin ruokia voi tehdä uusista kalalajeista, esimerkkeinä muun muassa graavikuha, savusärki ja silakkasushi”, listaa meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.

Suurinta osaa kotimaisista kaloista voi syödä hyvällä omallatunnolla. WWF:n Kuluttajan kalaoppaan vihreällä eli suositeltavien lajien listalla on 19 kotimaista kalalajia, joiden kannat ovat elinvoimaisia ja kestävät niihin kohdistuvan pyynnin.

”Valitsemalla lähellä pyydetyn kalan voimme vähentää painetta uhanalaisten lajien pyyntiin ja kalan tuontiin ulkomailta sekä kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Suomessa esimerkiksi laiton kalastus ei ole samanlainen ongelma kuin monessa muussa maassa. Ulkomaisten kalojen alkuperä taas ei useinkaan ole tiedossa, ja mukana voi olla myös laittomasti pyydettyä kalaa”, kertoo Vilhunen.

Särkikalat kunniaan

Erityisesti särkikalojen, kuten särjen ja lahnan, syömistä voidaan pitää todellisena ekotekona. Paitsi että ne ovat lähiruokaa, niitä pyytämällä poistuu ravinteita valmiiksi rehevöityneistä rantavesistä. Ongelmallisen runsaslukuisia särkikaloja syömällä tehdään myös tilaa ns. arvokaloille, kuten ahvenelle ja kuhalle.

Vaikka särki usein mielletään roskakalaksi, sen ravintoarvo on hyvä ja haitta-ainepitoisuudet mitättömät. Se on myös maukas ja vahvanmakuinen kala, joka voisi kilpailla maussa tasavertaisesti eksoottisempien kalalajien kanssa. Särjen selkäfilee on paksu ja mehevä, liha on vaaleaa ja kypsyy nopeasti.

”Ennakkoluulottomat ravintolat ovatkin jo ottaneet särjen valikoimiinsa, ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan myös kalanjalostajien kiinnostus särkikaloihin on heräämässä,” Sampsa Vilhunen sanoo.

Lisätietoja:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi

Tiedoksi toimituksille:

WWF Suomen Kalakampanjan tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa olisi kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Lisäksi haluamme tehostaa kotimaisten uhanalaisten kalalajien suojelua sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen vastuullisuutta. Kampanja jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Kampanjan kivijalkana on WWF:n Kuluttajan kalaopas, joka auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja. Oppaassa kalat on luokiteltu niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan.

Julkaistu 28.6.2012