Soijaa joulupöydässäsi
Katatko jouluaterialle kinkun, kalkkunan, jotain kananmunasta valmistettua tai kasvatettua lohta? Samalla saatat laittaa tarjolla soijaa. Valtaosan maailmassa kasvatetuista soijapavuista popsivat poskeensa eläimet, jotka päätyvät ruokalautasillemme.
Soijapapu on yksi maailman viljellyimmistä kasveista, mutta vain kuusi prosenttia soijasta käytetään suoraan ihmisravinnoksi. Noin 85 prosenttia maailman soijasadosta käytetään eläinten rehuksi. Soijarehulla ruokitaan sikoja, liha- ja lypsykarjaa, siipikarjaa ja kasvatettua kalaa.
Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden kulutuksen kasvu maailmassa on johtanut soijan tuotannon nopeaan laajenemiseen Etelä-Amerikassa. Soijapapuviljelmien ja muun maatalouden tieltä raivataan sademetsien ja savannien elinympäristöjä esimerkiksi Brasiliassa ja Argentiinassa. Peltojen leviäminen ja hakkuut aiheuttavat metsäkatoa ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja eroosiota.
Vaikka soijantuotanto luo varallisuutta, tuotot eivät aina tavoita paikallisyhteisöjä. Alkuperäisväestön ja pienviljelijöiden maankäyttöoikeuksien loukkaukset ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen ovat liian usein osa soijantuotannon arkea. Lisäksi viljelyyn liitetyt ympäristöongelmat vaikuttavat kielteisesti paikallisväestöön.
Arviolta noin 40 prosenttia EU:ssa kulutetusta soijasta käytetään sianrehuna. Tuoreimman arvion (The Dutch Soy Coalitionin 2012) mukaan yhtä tuotettua sianlihakiloa kohti tarvitaan noin 400 grammaa soijaa.
Kasvatetun kalan rehussa soijaa käytetään korvaamaan kalajauhoa. Kun kalajauhon käyttöä vähennetään, verotetaan vähemmän luonnonkalakantoja. Soijaa on rehussa keskimäärin 15–20 prosenttia, eniten isojen kalojen ravinnossa. Kotimaisen kasvatetun kalan tuotannossa rehua kuluu noin 1,1–1,2 kiloa, kun tuotetaan yhden kilon verran lisäkasvua. Suomen Kalankasvattajaliiton mukaan meillä kalanrehuissa käytetään sertifioitua soijaa.
Soijaa käytetään myös siipikarjan ja munintakanojen rehussa. The Dutch Soy Coalition arvioi, että yhtä tuotettua siipikarjan lihakiloa kohti soijaa tarvitaan lähes kilo ja yhtä kananmunaa kohti 34 grammaa. Yhteensä siipikarja- tai munakilon tuottamiseen tarvitaan noin kolme kiloa pääosin viljasta koostuvaa rehua.
________________________________________
Enemmän kasviksia, vastuullisempaa tuotantoa
– Soija on koulukirjaesimerkki siitä, mikä vaikutus kulutusvalinnoillamme on maailmanlaajuisesti, toteaa kestävän kulutuksen ja tuotannon asiantuntija Aleksi Heiskanen WWF Suomesta.
Kuluttajalle paras tapa vaikuttaa asiaan on syödä enemmän kasviksia ja vähentää lihan, kananmunien ja maitotuotteiden kulutusta. Lisäksi voimme vaatia elintarviketeollisuudelta, kaupoilta ja keskusliikkeiltä vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita sekä ruuan tuottajilta siirtymistä sertifioidun soijan käyttöön.
WWF:n suosittelemat vastuullisen soijan tuotannon standardit ovat Proterra ja non-gm RTRS. Ne vähentävät tuotannon ympäristövaikutuksia ja varmistavat paikallisille asukkaille paremmat oikeudet. WWF arvioi, että tällä hetkellä 25 prosenttia Suomessa käytössä olevasta soijasta on tuotettu vastuullisesti. WWF:n tavoitteena on, että vuonna 2015 päästäisiin sataan prosenttiin.
Suomessa edelläkävijänä on Finnprotein Oy, jonka ensimmäinen vastuullinen soijapapulasti saapui Suomeen elokuun lopulla. Yritys ostaa soijapavut suoraan vastuulliseen kasvatukseen sitoutuneilta soijantuottajilta ilman välikäsiä, ja pavuista on dokumentoitu tieto aina pellolta lopputuotteeksi asti.
Kasvissyöjänkin keittiössä soija voi herättää kysymyksiä, soija kun on esimerkiksi tofun ja soijarouheen raaka-aine. Pitäisikö niiden syömistä välttää?
– Kasvissyöjän soija ei ole kokonaistuotannossa merkittävä tekijä. Soijan tuotannon laajenemisen pääasiallisena syynä on lihan kasvanut kysyntä. Soijan syöminen soijana on ympäristön kannalta huomattavasti tehokkaampaa kuin sen syöttäminen tuotantoeläimille, muistuttaa Heiskanen.
Lisää soijasta ja sen käytöstä Suomessa: wwf.fi/soijaraportti2012
Teksti: Katja Nuorvala